Walter Ehrströmin säätiön mitalien jako
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä
Arvoisat maidontuottajat, hyvät kutsuvieraat ja hyvä yleisö,
Minulla on kunnia jakaa teille, hyvät maidontuottajat, Walter Ehrströmin kultamitalit tunnustuksena pitkäjänteisestä laatumaidon tuotannosta.
Laatumaidon tuottaminen vuosikymmenien ajan on loistava suoritus, joka edellyttää kokonaisuuden hallintaa ja huolellisuutta. Maidon laadun säilyttäminen vuodesta toiseen on vaatinut teiltä ja useissa tapauksissa myös jo edeltävältä sukupolvelta paljon työtä ja ammattitaitoa.
Eläinlääketieteen tohtori Walter Ehrström oli maitohygienian uranuurtaja, joka toimi Helsingin kaupungineläinlääkärinä vuodesta 1918 vuoteen 1954 asti. Hänen aloittaessaan työuransa, maidon laatu ja maitohygienia olivat kovin toisenlaisia kuin nykyään. Maidon tuotanto-olosuhteet olivat nykypäivään verrattuna alkeellisia ja ihmisiin levisi maidon välityksellä tauteja.
Walter Ehrström ymmärsi, että tilanteen parantamiseksi on ratkaisevaa parantaa maidon laatua. Jos maito on jo tilalla huonolaatuista, ei asiaa voi myöhemmin korjata. Ainoastaan hyvä hygienia koko tuotantoketjun ajan voi taata hyvälaatuisen maidon kuluttajille.
Ehrström muistetaan myös Helsinkiin maitoa toimittaneille maatiloille tehdyistä tarkastusmatkoista. Näiden käyntien yhteydessä hän antoi tuottajille eläinten ja navetan hoitoa sekä maidon käsittelyä koskevia neuvoja. Ehrström siis opetti käytännössä tuottamaan laadukasta maitoa. Ehrströmin toimien ansiosta Helsingissä myydyn maidon laatu parani selvästi ja nopeasti ja hyvät käytännöt levisivät myös muualle maahan.
Vielä tänäkin päivänä Ehrströmin opit ovat ajankohtaisia. Korkealuokkaisen maidon tuotanto alkaa eläinten valinnasta, jalostuksesta ja rakennusten suunnittelusta. Tuottajan ammattitaidolta edellytetään monipuolista osaamista kattaen rehunkäsittelyn, ruokinnan, hygienian, omavalvonnan ja nykytekniikan hallinnan. Hyvinvoiva eläin on kannattavan tuotannon keskiössä. Suomessa halutaan jatkossakin nauttia kotimaisia, puhtaita ja turvallisia elintarvikkeita.
Maito on päivittäinen osa elämäämme. Meillä Suomessa maitoa kulutetaan henkeä kohti enemmän kuin missään muualla koko maailmassa. Valitettavasti nestemäisen maidon kulutus näyttää vähenevän ja tähän olisikin valistuksella puututtava. Erityisen tärkeää on, että lapset ja nuoret oppivat maidon merkityksen osana terveellistä ruokavaliota. On äärimmäisen tärkeää, että lapset myös oppivat, mistä maito tulee, miten sitä tuotetaan ja miten se lopulta päätyy lapsen maitolasiin kouluruuan yhteydessä.
Arvoisat maidontuottajat,
EU:n maatalouspolitiikka on uudistumassa lähivuosina, kun seuraava rahoituskausi alkaa. Me menemme uudistusta kohti ruoka edellä. Merkittävä osa maatilojen tulonmuodostuksesta tulee tukien kautta. Nykyinen ja varmasti tulevakin hallitus jatkaa koko ruoka- ja luonnonvarataloutemme toimintaedellytysten tukemista. Pienin, mutta varmoin askelin etenemme kohti parempaa huomista.
Komission ehdotus tulevan rahoituskauden maatalouden tukien osalta oli huono, emmekä voi sitä hyväksyä. Suomi tulee tavoittelemaan vähintäänkin nykyisen kaltaista saantoa tulevissa rahoituskehysneuvotteluissa. Samalla on ensiarvoisen tärkeää hakea kannattavuutta markkinoilta sekä uusinta tutkimustietoa että teknologiaa hyödyntämällä.
Maitoalallamme tehdäänkin jatkuvaa tutkimusta ja tuotekehitystyötä. Esimerkiksi terveysvaikutteisten maitotuotteiden markkinoilla olemme olleet tienraivaajia. Tuotteemme ovat saaneet myös kansainvälisillä markkinoilla kansainvälistä tunnustusta.
Maidontuotanto on maatalouden tärkeä tuotantosektori. Maitosektorilla on ollut vaikeita vuosia, mutta nyt markkinat ovat hiljalleen elpymässä. Tuotantomäärät meillä Suomessa ovat melko vakaat ja rakennemuutos jatkuu edelleen. Olemme viime vuosina etsineet määrätietoisesti korvaavia vientimarkkinoita suomalaisille maitotuotteille. Tätä työtä on tehty ministeriön, viranomaisten ja yritysten yhteistyönä, sekä hallituksen kärkihankerahoituksella ja Food from Finland -vienninedistämisohjelman kautta.
Vienninedistämistyö vaatii aikansa, mutta olemme saaneet myös merkittäviä edistysaskelia. EU:n lähimarkkinat ovat tärkeä vientikohde. Maailmalla hieman eksoottisimmissa maissa on lisäksi löydettävissä suuret markkinat lisäarvotuotteillemme. Kansainvälisillä markkinoilla pärjäämme ennen muuta maitomme laadulla ja puhtaudella. Elintarvikeketjumme läpinäkyvyys pellolta pöytään takaa myös maidon turvallisuuden. Tuotanto-olosuhteemme Suomessa ovat maailman mittakaavassa täysin ainutlaatuiset.
On kuitenkin paljon työtä siinä, että teemme maamme ainutlaatuisia tuotanto-olosuhteita tunnetuksi maailmalla. Tämän sain huomata vieraillessani Grune Woche –messuilla Berliinissä. Messualueella Suomen osastolla pyörinyt videokuva luonnostamme herätti suurta mielenkiintoa ja jopa epäilystä, oliko kuvat vain tehty digitaalisesti. Niin ainutlaatuiselta luontomme näytti eksoottisimmista maista tulleiden silmään. Suomalaisen luonnon puhtaus on todellakin ainutaatuista ja on valtava arvo sillä, että me suomalaiset voimme todella luottaa maitomme laatuun.
Hyvät kuulijat,
Maidon hyvän laadun takeena ovat paitsi maidontuottajien rautainen ammattitaito, myös sen ravinnon laatu, jota lehmät Suomessa syövät ja niin ihmeellisellä tavalla muuntavat maidoksi. Suomessa lehmät hyödyntävät nurmirehua. Nurmet ovat erittäin merkittävä pellonkäyttömuoto ja nurmilla on meille suuri taloudellinen merkitys. Nurmituotanto on ensisijaisesti märehtijöiden rehuntuotantoa.
Lisäksi meillä on nurmia, joiden tärkein tavoite on vesiensuojelu, kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen tai luonnon monimuotoisuuden ja maiseman edistäminen. Ilmaston muuttuessa nurmien kyky sitoa hiiltä ja parantaa maan rakennetta korostuu entisestään. Nurmikasvit ovat tärkeitä viljelykierrossa ja niillä voidaan ylläpitää luonnon monimuotoisuutta.
Ajatelkaa, miten kestävää suomalainen maidontuotanto on, kun se ylläpitää laajaa nurmialaa, jolla on paljon positiivisia vaikutuksia ympäristöön ja maatalousmaahan.
Olosuhteet Suomessa ovat edulliset nurmenviljelylle, sillä meillä on riittävästi vettä ja auringon säteilyä, sekä viileä kesä. Nurmialaa voidaan hyödyntää koko maassa, myös niillä alueilla, joilla muu viljely ei luonnonolosuhteiden vuoksi ole tuottavaa.
Maidon laatuunkin vaikuttava asia on, että lehmät pääsevät laiduntamaan, mikä antaa mahdollisuuksia eläinten lajinmukaiseen käyttäytymiseen ja tukee eläinten hyvinvointia.
Maa- ja metsätalousministeriö on käynnistänyt haun kansallisen nurmiohjelman valmistelemiseksi, koska tarvitaan nurmea hyödyntävien toimijoiden yhteinen näkemys siitä, miten nurmituotannolla edistetään kestävää maataloustuotantoa, monipuolista ympäristönhoitoa ja ilmastonmuutoksen huomioonottoa ruokajärjestelmän kehittämisessä.
Arvoisat laatumaidon tuottajat,
Tänä vuonna kultamitalilla palkitaan 247 maidontuottajaa. Joukossa on kaksi tilaa, jotka ovat tuottaneet parhaan luokan maitoa 50 vuoden ajan. Toiseen kertaan palkittavat tuottajat ovat Osuuskunta ItäMaidon tuottaja Martti Heiskanen Tohmajärveltä ja Osuuskunta Maitomaan tuottajat Ismo Sirviö ja Vesa Outi Sonkajärveltä.
Walter Ehrströmin Säätiön ensimmäinen kultamitali maidontuottajille myönnettiin vuonna 1973. Mitali on kuvanveistäjä Aarre Aaltosen suunnittelema. Sen toisella puolella on Walter Ehrströmin kuva ja toisella puolella kuva antiikin Kreikan terveydenhoidon jumalattaresta, Hygieiasta.
Te kultamitalistit saatte mitalin myötä arvostetun tunnustuksen tekemästänne laadukkaasta työstä. Voitte olla siitä ylpeitä. Näiden mitalien jakaminen on tärkeä perinne koko maitoalalle. Mitalit muistuttavat meitä maitomme erinomaisesta laadusta. Maito kulkee tilalta lähdettyään vielä monien käsien ja vaiheiden kautta ja tuo työtä ja hyvinvointia muillekin kuin maidontuottajille ja maidosta nauttiville, niin meillä kotimaassa kuin maailmalla.
Arvostan työtänne suuresti ja toivon teille parhainta menestystä maidontuottajina myös
jatkossa.