Vilkaisu Eduskunnan viikkoon

Agenda 2030

Kuluneella viikolla Eduskunnassa puhuttiin monista isoista asioista. Hallitus antoi selonteon koskien kestävän kehityksen globaalia toimintaohjelmaa, Agenda2030:tä. Selonteko on YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen Suomessa.

Selonteossa on kaksi painopistettä, hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi sekä toisena yhdenvertainen, tasa-arvoinen ja osallistava Suomi. Hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi edellyttää panostamista osaamisen kehittämiseen ja muutoksenhallintaan yhteiskunnan ja ihmisten kannalta kestävästi ja oikeudenmukaisesti.

Kestävä kehitys lähtee meidän jokaisen arjen valinnoista, vastuullinen kuluttaminen, kierrättäminen, lähiruuan suosiminen ja ruokahävikin vähentäminen, uusiutuvan energian ratkaisut liikkumisessa ja lämmittämisessä unohtamatta julkisten hankintojen merkityksestä. Niistä kaksikolmasosaa tehdään kunnissa.

Yritysverotuksesta

Sipilän hallitus on keventänyt noin 100 000:n yrittäjän verotusta 5 prosenttiyksiköllä, tehnyt helpotuksia sukupolvenvaihdoksiin ja ottanut käyttöön metsälahjavähennyksen. Näillä toimenpiteillä on panostettu kasvollisen suomalaisen yrittämisen edistämiseen ja mahdollisuuksiin kehittää ja kasvattaa yritystä.

Yritysverotusta pohtinut verotyöryhmä teki ehdotuksensa yritysverotuksen uudistamiseksi pari viikkoa sitten. Verotyöryhmä esitti helpotuksia ulkomaisille omistajille ja oli valmis rokottamaan kotimaista kasvollista omistajuutta. Tällaista uudistusta, jossa yhteisöveroa alennetaan ja maksatetaan se yksityisten omistajien osinkoveroa kiristämällä, ei pidä toteuttaa. Onneksi tämä tyrmättiin hallituksen taholta.

Yritysverotuksen uudistuksen lähtökohtana pitää olla kasvollisten omistajien mahdollisuudet investoida ja työllistää Suomessa. He vastaavat ympäri Suomea paikallisesti työllistämisestä ja kasvusta. Omistajan näkökulmasta on tarkasteltava yhteisöveroa, osinkoveroa ja perintöveroa. Henkilökohtaista riskiä omalla rahalla tekeville on luotava kannusteita kasvuun mm. investointivarausjärjestelmän kautta, joka hyvin toteutettuna toisi varmasti lisää innokkuutta investoida, kehittää ja kasvaa.

Puolustusselonteko

Selonteko vahvistaa uskottavan kansallisen puolustuksemme perusteita, kehittää puolustusvoimiemme suorituskykyjä ja varmistaa puolustuksen rahoituksen ja materiaalihankintojen turvaamisen pitkäjänteisesti. Kiristynyt turvallisuustilanne Itämerellä ja uudet uhat, jotka haastavat kehittämään puolustamme valppaasti ja kokonaisvaltaisesti toimintaympäristön muutokseen reagoiden otetaan huomioon selonteossa.

Yleinen asevelvollisuus, koko maan puolustaminen ja sotilasliittoon kuulumattomuus ovat puolustuksemme peruspilarit. Valmiuden turvaamiseksi keskeistä on tulevaisuudessa kansalaisten kriisinsietokyvyn vahvistaminen ja maanpuolustuskoulutuksen resurssien varmistaminen.

Suomen on harjoitettava aktiivista vakauspolitiikkaa ja toimittava niin, ettei maamme joudu sotilaallisen konfliktin osapuoleksi ja sotatoimien kohteeksi. Suomi ei salli alueensa käyttämistä vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan.