Keskusta
11.04.2017

Syödään Suomi nousuun

Näin ennen pääsiäistä ja grillikauden kynnyksellä on hyvä hetki miettiä ruokaa ja sitä, mistä ruoka tulee. Tätä mietintää on hyvä tehdä myös jatkuvien ruokahuijausten keskellä.

Kuluttajan kannalta on täysin kestämätöntä, että elintarvikeketjussa on voinut tuontielintarvikkeita ”pestä” kotimaiseksi epätarkoilla ja epäselvillä pakkausmerkinnöillä. Asia korjaantuu, kun liha- ja maitotuotteiden alkuperämerkinnät selkeytyvät kesäkuun alussa. Uusilla pakkausmerkinnöillä valmiiksi pakatuissa elintarvikkeissa käytetyn lihan sekä maidon ja maitotuotteissa käytetyn maidon alkuperämaan ilmoittaminen selkiintyy.

Jatkossa tunnistamme kaupassa sataprosenttisesti suomalaiset liha- ja maitotuotteet Hyvää Suomesta -merkistä. Muissa elintarvikkeissa merkkiin riittää 75 prosentin kotimaisuusaste. Elintarvikkeiden alkuperämerkintöjen selkeytyminen on kuluttajan oikeuksien ja kotimaisen ruuantuotannon kannalta äärimmäisen tärkeää.

Samanlainen järjestelmä tulee ulottaa myös ravintola- ja muuhun joukkoruokailuun, jotta tiedämme oikeasti mitä syömme. Hallitus teki vuosi sitten periaatepäätöksen, että valtion ruokahankinnoissa ruuan on täytettävä suomalaiset tuotantonormit.

Tämä on hyvä päätös ja se myös tekee markkinoista oikeudenmukaisemmat, kun toimitaan yhteisillä markkinoilla, täytyy myös pelisääntöjen olla yhteisiä. Nyt on uusien kunnanvaltuustojen aika laittaa oman kunnan ruokahankinnoille sama perusta.

Voidaan perustellusti myös kysyä, miksi Suomeen voi tuoda ruokaa, jota täällä ei saa tuottaa. Tämä vääristää markkinoita ja heikentää tuottajien ja elintarviketeollisuuden asemaa ruokaketjussa. Kysymys on myös kansanterveydestä. Antibioottiresistenssi, herbisidi- ja hormonijäämät ynnä muut. aiheuttavat mittavia ongelmia terveydellemme.

Elintarvikeala ei ole käytännössä kasvanut vuosikymmeniin. Kotimarkkinat ovat täydet ja ruokataseemme, viennin ja tuonnin suhde, on alijäämäinen. Elintarvikealan viennin kasvulle on mahdollisuuksia, jotka pitää käyttää nykyistä paremmin hyödyksi.

Tarvitaan vahvempaa viennin osaamista, koulutusta, yhteistyötä elintarvikeketjun sisällä ja hyvä suomalainen ruokabrändi. Suomalainen tutkitusti ja todistetusti puhdas ruoka varmasti kiinnostaa maailmalla ja ruuasta olisi hyväksi vientituotteeksi. Suomalainen ruokabrändi, jota ei voi jäljitellä kuin Ruotsissa, muodostuu antibiootti- ja salmonella vapaasta raaka-aineesta. Tähän ei pystytä missään muualla.

Meidän ympäristö- ja eläinsuojelunormimme ovat tiukat, läpinäkyvät ja niitä myös valvotaan. Puhtaat runsaat ja kalaisat vesistöt, metsät täynnä upeita marja- ja sienimaastoja puhumattakaan villi-
yrteistä, sienistä jne. ovat ainutlaatuisia maailman mittakaavassa. Meidän täytyy osata kertoa tämä paremmin maailmalle.

Meidän kauniin ja puhtaan Saimaan vesistön ja koko Järvi-Suomen ympärillä asuvien pitää ottaa oppia Lapin matkailun eteen tehdystä määrätietoisesta työstä ruokamatkailun kehittämisessä. Lapissa vahvat yrittäjät ovat tehneet sitkeästi työtä alueensa eteenpäin viemisessä ja onnistuneet siinä.

Myös meillä on Etelä-Savossa hienoja esimerkkejä ennakkoluulottomasta työstä ruokamatkailun edistämisessä. Muun muassa palkitut Otava Food Factory, Hotelli Punkaharju ja Tertin Kartano ovat erinomaisia esimerkkejä osaamisesta ja onnistumisesta. Näitä me kaipaamme lisää ja näitä mahtuu meille lisää.

Toivon, että juhlapyhinä on jokaisella aikaa nauttia hyvästä, maukkaasta ja lähellä tuotetusta ruuasta yhdessä läheisten kanssa.

Jari Leppä
kansanedustaja (kesk.), Pertunmaa

Kirjoitus on julkaistu Länsi-Savo ja Itä-Savo lehdissä