Suomi kestävän arktisen biotalouden osaajana
Arktisuus elintarvikeviennin kärkenä – seminaari
Suomi kestävän arktisen biotalouden osaajana
Hyvät kuulijat
Kuten hyvin tiedämme, Suomi on Golf-virran ansiosta hyvin ainutlaatuinen arktinen maa. Suomi on pohjoisin maa, missä sekä metsä- että maatalous ja niihin liittyvät elinkeinot ovat meille tärkeitä. Näiden lisäksi muutkin arktisuuteen liittyvät elinkeinot kuten matkailu, porotalous ja kalastus ovat merkityksellisiä – myös kulttuurisesti.
Maamme on muun maailman tavoin isojen globaalien haasteiden edessä. Vuonna 2030 maailma tarvitsee 50 % enemmän ruokaa, 45 % enemmän energiaa ja 30 % enemmän vettä kuin nykyisin johtuen maapallon väestön nopeasta kasvusta. Saman aikaan ilmaston lämpeneminen yritetään pysäyttää 1,5-2 Celsius-asteeseen. Pari viikkoa sitten julkaistu kansainvälinen IPCC-tutkimusraportti kertoo karua kieltä siitä, että meidän kaikkien on toimittava ja nopeasti, jotta maapallollamme olisi turvatumpi tulevaisuus edessään.
Tällä hetkellä käynnissä olevat muutokset arktisilla alueilla johtuvat pääosin ulkoisista tekijöistä. Ilmastonmuutos, globalisaatio, kaupungistuminen, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja maaseudun kehittäminen – kaikki nämä vaikuttavat arktisiin alueisiin. Ilmastonmuutos etenee arktisilla alueilla nopeammin kuin missään muualla ja sillä on perustavaa laatua olevia vaikutuksia alueen ihmisiin, ekosysteemeihin ja elinkeinoihin.
Tämän vuoksi onkin huomattavaa, että ilmastokestävyys eli resilienssi, on painopisteenä kolmessa viime vuosina hyväksytyssä kansainvälisessä sopimuksessa: kestävän kehityksen tavoitteet ja Agenda 2030, Pariisin ilmastosopimus ja Sendaissa sovitut suuntaviivat katastrofiriskien vähentämiseksi. Nämä maailmanlaajuiset sopimukset ovat hyvin tärkeitä arktisten alueiden kannalta.
Kestävyydelle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen arktisella alueella on haaste, johon voimme vastata yhteistyöllä eri osapuolten ja elinkeinojen kesken. Eri maankäyttötapojen yhteensovittamiseksi meidän on myös työskenneltävä yhdessä paikallisten asukkaiden kanssa.
Arktisen alueen luonnonvarat ovat runsaat ja monipuoliset: alueella on niin metsää, vesistöjä, kalaa kuin riistaakin. Kestävän arktisen biotalouden tulee perustua uusiutuvien luonnonvarojen vastuulliseen käyttöön, joka kunnioittaa alueen runsasta ja arvokasta mutta samalla haavoittuvaista luontoa. Arktisiin alueisiin kohdistuu hyvin moninaisia odotuksia, minkä vuoksi arktisen alueen luonnon ja eri yhteisöjen ilmastokestävyyden vaaliminen on entistäkin tärkeämpää.
Nyt tarvitsemme konkreettisia toimia, joilla edelleen vahvistetaan tietopohjaa ja osaamista. On tärkeää ymmärtää ympäristömuutosten yhteys sosiaaliseen ja taloudelliseen kehitykseen. Meidän on myös kehitettävä välineitä, joilla arvioimme ilmasto- ja sääriskejä ja sopeudumme ilmastonmuutokseen pitäen samalla elinkeinojemme kilpailukykyä yllä.
Hyvät kuulijat
Biotalous pystyy tuottamaan ratkaisuja edellä mainittuihin suuriin haasteisiin. Biotalous ei ole uusi teollisuuden ala, vaan se on yhdistelmä, johon kuuluu alkutuotanto, jalostusprosessit ja tuotteiden markkinat, samoin osaaminen ja arvopohja. Tyypillistä biotaloudelle on uusiutuvien luonnonvarojen ja ympäristöystävällisen puhtaan teknologian käyttö sekä materiaalien kierrätys. Metsistä, pelloilta ja vesistöistä saatavat biomassat korvaavat fossiiliraaka-ainetta ja tarjoavat innovatiivisia ratkaisuja erilaisiin käyttötarpeisiin.
Suomella on biotaloudessa erityisiä vahvuuksia. Meillä on pitkä teollinen perinne luonnonvarojemme jalostamisessa korkean lisäarvon tuotteiksi. Innovaatiopolitiikkamme ja siihen kytketty julkinen rahoitus vauhdittavat uusien ja kestävien tuotteiden kehittämistä. Meillä on teknologista osaamista, jonka avulla teollisista prosesseista voidaan tehdä resurssitehokkaita. Nopea digitalisaation eteneminen mahdollistaa paljon ja yhteiskuntamme on osattava käyttää nämä uudet mahdollisuudet hyödykseen. Osaamispohjamme on vahva, ja sille on kysyntää myös globaalisti.
Hyvät seminaarilaiset!
Suomella on erinomaiset edellytykset tuottaa ruokaa kestävästi ja vastuullisesti: arktisuudesta johtuen meillä on puhdas maaperä, ilma ja runsaat ja laadukkaat vesivarat. Maailman mittakaavassa on hyvä muistaa, että meillä on myös tarvittavat yhteiskunnalliset rakenteet luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen.
EU:kaan ei ole välttynyt ruokakriiseiltä, mutta suomalaista ruokaa voimme syödä turvallisin mielin. Elintarvikevalvontamme on erittäin korkealla tasolla ja riskien torjuntaan ovat sitoutuneet niin tuottajat ja elintarviketeollisuus, kuin kauppa ja ravintolatkin.
Suomalainen tuotanto erottuu edukseen EU:ssa, kun katsotaan torjunta-aineiden vähäistä käyttöä, lannoitevalmisteiden turvallisuutta tai hyvää eläintautitilannetta. Me olemme myös muiden Pohjoismaiden kanssa Euroopan tilastojen kärjessä antibioottien vähäisen kulutuksen osalta.
Eläinten hyvinvointiin liittyvä osaaminen sekä eläintautien ja lääkkeiden käytön hallinta ovat suomalaisen tuotannon vahvuuksia. Elintarviketurvallisuuteen, ympäristöön sekä tuotantoeläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät vaatimukset ovat kansainvälisessä vertailussa tiukkoja. Näin kuitenkin varmistetaan, että kotimainen tuotanto on vastuullista ja tuotteet korkealaatuisia.
Kansainvälisillä elintarvikemarkkinoilla suomalaiset tuotteet eivät voi kilpailla hinnalla vaan nimenomaan laadulla. Laatu ja korkean lisäarvon ja jalostusasteen elintarvikkeet ovat se polku, jota suomalaisten kannattaa jatkossa marssia, kun haluamme saada jalansijaa uusilla ruokamarkkinoilla. Tästä meillä on loistavia esimerkkejä, joista tänäänkin kuulemme muutamia menestystarinoita.
Antoisaa ja keskustelevaa seminaaria! Ja hyvää yhteistyötä kaikkien toimijoiden välillä myös jatkossa. Sillä vain yhdessä tekemällä saamme menestyksekkäästi Suomi-ruokaa maailmalle!