Keskusta
24.07.2015

Suomella ei ole varaa hukata maaseudun mahdollisuuksia

Viljelijöiden on entistä paremmin viestittävä omasta ruuasta, sen tuottamisesta, puunkäytön- ja eri uusiutuvanenergian mahdollisuuksista erityisesti kouluissa. Monilla lapsilla ja nuorilla ei ole siteitä maaseutuun ja heille tulee tarjota oikeaa tietoa siitä mistä ruoka, pehmopaperi, lattialauta tai muut uusiutuvat luonnonvarat tulee. Opettajankoulutukseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota, jotta maaseutu on esillä myös uusien opettajien arjessa uran alusta alkaen.  

Huolestuttava vieraantuminen näkyy myös hallinnon kohdalla. Tämän ovat saaneet kokea erityisesti viljelijät. Esimerkkinä tästä käy nitraattiasetuksen valmistelu ja asetuksen tulkinnat. Valmistelussa ympäristöhallinnossa käytiin akateemista keskustelua mm. peltojen kaltevuuksista, jonne voi lantaa levittää, lietesäiliöiden lastauspaikkojen asfaltoinnista, lannan patteroinnin ajankohdista ja paikoista.

Tämä keskustelu, valmistelu ja siitä seuranneet tulkinnat olivat vahvasti irti käytännön toimintatavoista ja nykyaikaisista menetelmistä. Tämä osoitti myös hallinnon vieraantumisen käytännön maataloudesta. Perusteena hallinto käytti ympäristönäkökulmaa, mutta tuli samalla avanneeksi tietä keinolannoitteille, lannan ja muiden kiertolannoitteiden kustannuksella, vaikeuttaneeksi Luomu-tuotantoa ja edistäneeksi fossiilisten polttoaineiden kulutusta.  

Viljelijä kohtaa hallinnon jatkuvan monimutkaistumisen ja etääntymisen käytännön työstä, omassa arjessaan jatkuvasti ja koko ajan.

Olen muutoinkin perin juurin kyllästynyt ja myös pettynyt Maa- ja metsätalousministeriön, Ympäristöministeriön, Eviran ja Mavin hallinnolliseen toimintaan ja asenteeseen. Olen kuullut lukemattomia kertoja näiltä tahoilta, kuinka nyt ollaan hallinnossa aloitettu säädösten järkeistäminen, hallinnollisen taakan keventäminen ja byrokratian karsiminen. Ja mitä on tapahtunut – säädökset ovat yhä enemmän irti arjesta, ne monimutkaistuvat ja viljelijän hallinnollinen taakka kasvaa, toteaa Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Leppä.  

Onneksi Juha Sipilän johtama hallitus on ottanut napakan otteen viljelijöitä rasittavaan ja myös kilpailukykyämme heikentävään toimintamallin muuttamiseen turhien normien ja säätelyjen purkamiseksi ja hallinnollista taakkaa keventämiseksi. Kysymys on luottamuksesta eli luotetaanko viljelijään vai ei. Hallinto on viljelijää varten eikä viljelijä hallintoa varten. 

Suomalainen ruuantuottaja on nyt kovilla. Kannattavuus on heikko ja maksuvalmius on lukuisilla tiloilla kriittisellä rajalla. Tähän on välttämättä saatava muutos. Markkinoiden on toimittava tasapainoisemmin ja tukipolitiikan tuotantoa kannustavalla tavalla. Esimerkiksi maidon pohjoinen tuki on juuri tällainen, siksi sen tulevaisuus on varmistettava. 

Maaseutu tarjoaa valtavat mahdollisuudet, joita meillä ei ole vara hukata. Maaseutu on keskeisessä roolissa Suomen talouden ja työllisyyden kohentamisessa. Mikään näistä ei toteudu, ellemme ryhdy voimakkaasti tekemään sitä edistämis- ja uudistamistyötä, jota hallitusohjelma luotaa. Siihen tarvitaan meistä jokaista ja eritoten suomalaista viljelijää, metsätalousyrittäjää ja maaseutuyrittäjää. 

 

Referaatti Jari Lepän puheesta Viljo – Maa- ja metsätalousmessujen ja Karjanäyttely Viljotar – avajaisissa 24.7.2015 Kiuruvedellä