Suomalainen maito ja liha ansaitsevat paikkansa ruokapöydissä myös jatkossa

Annika Hedberg kirjoitti (HS Vieraskynä 24.11.) raflaavasti siitä, miten tuet suomalaiselle maidolle ja lihalle ovat kyseenalaisia.

Ruoka liikkuu nykyään sujuvasti rajojen yli. Kun jossain maassa kilpailukyky menetetään, oma tuotanto korvautuu tuonnilla. Näin on käynyt esimerkiksi sianlihan osalta Ruotsissa.

On kestämätöntä, että meillä tuontiruoan osuus kulutuksesta on iso. Sen tuottamiseen maamme rajojen ulkopuolella käytetään arviolta yli 600 000 hehtaaria maatalousmaata. Ilmastonmuutos ja elinkeinon kehittyminen edellyttävät, että hyödynnämme ruoantuotannossamme Suomen luontaisia vahvuuksia eli puhdasta vettä ja nurmea.

Osana monipuolista ruokavaliota maito ja liha antavat meille tärkeitä ravintoaineita. Kun panostamme biokaasuun ja uusimpaan teknologiaan, olemme matkalla kohti hiilineutraalia lihan ja maidon tuotantoa. Pohjoisissa oloissamme vain märehtijät voivat hyödyntää nurmea, joka on muun muassa turvemaiden kannalta ilmastoystävällinen ratkaisu.

Yhdeksänkymmentä prosenttia viljelijöistämme on ympäristökorvausjärjestelmän kautta muuttanut omia viljelytapojaan ja tekee aktiivisesti töitä ilmaston puolesta. Me esimerkiksi investoimme uusiin laitteisiin ja tekniikoihin, parannamme peltojen vedensidontakykyä ja siirrämme kynnöt kevääseen. On vaikea ymmärtää, miksi Hedberg väitti, että ruoantuotannon päästöjä ei aktiivisesti karsita. Pelkästään maatalouden vesistöpäästöt ovat yli 20-vuotisen EU-jäsenyytemme aikana pienentyneet tuntuvasti: fosforin hehtaarikohtainen käyttömäärä 70 prosenttia ja typen vastaava yli 30 prosenttia.

Uudella EU-rahastokaudella yhä suurempi osa maataloustuista ohjataan ympäristön tilaa edistäviin toimenpiteisiin.

Hedbergin kirjoituksesta välittyi aito huoli ihmiskunnan tulevaisuudesta. Me viljelijät jaamme saman huolen. Tuotanto ympäristön ja ilmaston kannalta kestävästi on meidänkin lähtökohtamme. Vain kannattavan maataloustuotannon avulla tämä on mahdollista.

Ehkä jalkautuminen oikealle suomalaiselle maatilalle voisi tässä tilanteessa olla paikallaan. Tervetuloa Pertunmaalle tutustumaan, miten maailman vastuullisinta maitoa tuotetaan.

Jari Leppä
maidontuottaja
maa- ja metsätalousministeri (kesk)

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa