Puhe CAP -seminaarissa
Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän puhe CAP-seminaarissa
Hyvät kuulijat, tervetuloa seminaariin.
Toivotan myös komission asiantuntijat tervetulleeksi ja olemme oikein tyytyväisiä, että olette jälleen kerran päässeet paikalle.
Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan uudistus on alkanut nyt toden teolla, nyt kun komissio on antanut sekä lainsäädäntöehdotuksensa että rahoituskehysehdotuksen. Pyrkimyksenä on ollut modernisoida ja yksinkertaistaa maatalouspolitiikkaa sekä painottaa politiikassa yhä enemmän ilmasto- ja ympäristötoimia kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti.
Ruuan tuotannon pitää kuitenkin olla politiikan keskiössä, se on ykkösasia, se pitää muistaa.
Strategisempi ote jäsenvaltioiden ja komission välisessä tehtävänjaossa on tervetullutta. Pidämme hyvänä, että jäsenmaille annettaisiin lisää valtaa päättää esimerkiksi tukijärjestelmien yksityiskohtaisesta sisällöstä ja valvonnasta. Olen tyytyväinen, että komissio ehdottaa jäsenmaille enemmän joustavuutta muokata politiikkaa ja toimenpiteitä jäsenmaiden tarpeita vastaavaksi.
Mutta ei tullut väljää takkia, tuli tiukat liivit. Yksinkertaistaminen ja jäsenmaiden toimivallan lisääminen jäi nähdäkseni puolitiehen, esitys ei siltä osin ole vielä riittävä. Olen sitä mieltä, että paimennettavaa riittää, että hyvät aikeet ja periaatteet eivät vesity alemman asteisilla säädöksillä. Tavataan sanoa, että yksityiskohdissa on piru piilossa.
Yhteisen politiikan pitää entistä paremmin vastata ilmasto- ja ympäristökysymyksiin, se on selvä. Komission ehdotus uusista ympäristövaatimuksista ei ole kuitenkaan tasapainossa vähentyvän rahoituksen kanssa eikä esimerkiksi täydentäviin ehtoihin yksinkertaistamista ole luvassa. Viljelijätukiin ehdotetut uudet ympäristövaatimukset käytännössä voivat tuoda lisävelvoitteita maatalouden viljelykäytäntöihin nykyiseen verrattuna, mutta lisääntyvät vaatimukset pitäisi hoitaa pienemmällä rahalla.
Pohjoiset olosuhteemme pitäisi myös ottaa huomioon uudessa ehdollisuudessa. Olemme jo pitkään korostaneet, että ympäristö- ja ilmastotoimien osalta tulee politiikassa olla joustomahdollisuutta, jotta kukin jäsenmaa voi räätälöidä itselleen sopivimman mallin. Se ei tarkoita tavoitteista tinkimistä vaan toimenpiteiden järkiperäistämistä.
Meillä on paljon kokemusta kakkospilarin ympäristötoimien toimivuudesta. Suurin osa viljelijöistämme on jo sitoutunut tekemään vapaaehtoisia ympäristö- ja ilmastotoimia. Maaseudun kehittämisohjelmamme sisältävät jo useita toimenpiteitä, joilla kasvihuonekaasupäästöjä turvemailta pyritään hillitsemään. Turvemaille suunnitelluista toimenpiteistä keskustelua pitää jatkaa, siihen löytyy varmasti parempia ratkaisuja kuin tiukat pakolliset vaatimukset.
Olen kuitenkin iloinen, että tuoreet asetusesitykset sisältävät myös myönteisiä asioita pohjoisen maatalouden kannalta. Tuotantosidonnaisten tukien riittävä taso ja luonnonolosuhteiden huomioiminen ovat meille erityisen tärkeitä. Erityisesti kotieläintuotannon jatkuminen edellyttää meidän olosuhteissamme riittäviä kannustimia tuotannon jatkamiseen.
Onkin hyvä, että pohjoiset olosuhteet huomioidaan luonnonhaittakorvauksella ja tuotantosidonnaiset tuet ovat mahdollisia myös tulevaisuudessa. On selvä asia, että yhteisillä markkinoilla tarvitaan tasoitusta korkeiden tuotantokustannusten alueille pelikentän tasaamiseksi.
Maatalouspolitiikka on vuosien varrella kehittynyt yhä markkinasuuntautuneemmaksi. Samalla maailmanmarkkinoiden heilahtelut ja kriisit vaikuttavat suoraan maanviljelijöiden arkeen. Koska maataloustuotteiden markkinat ovat hyvin kansainvälisiä, on hyvä pitää huolta, että elintarvikeketjun kaikilla toimijoilla on sananvaltaa kaupan ehtoihin. Näenkin erittäin tärkeänä ja tervetulleena komission ehdotuksen epäterveiden kaupan käytäntöjen kitkemiseksi elintarvikeketjusta. On tärkeää, että saamme tietyn EU-minimistandardin aikaiseksi, joka antaa tilaa myös kansallisille ratkaisuille ja sovelluksille, sillä ongelmat eivät ole samanlaisia kaikkialla.
Erityisen huolissani olen kuitenkin yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta. Komission esittää merkittäviä leikkauksia maatalouden suoriin tukiin ja maaseudun kehittämiseen. Meille esitys tarkoittaisi käyvin hinnoin yhteensä 420 miljoonan euron leikkausta nykykauden EU-rahoitukseen verrattuna.
Vaikeassa maatalouden kannattavuustilanteessa me emme hyväksy ehdotusta rahoituksen osalta. Maatiloja koettelevat edelleen muutokset maitomarkkinoilla ja erityisesti vientimarkkinoilla. Edellisen satokauden mittavat tappiot lisäävät taakkaa. Vaarana on, että tämän vuoden sato kuivaa pystyyn.
Ehdotettu leikkaus erityisesti maaseudun kehittämisen rahoittamiseen on vastoin maatalouspolitiikan kunnianhimoisia tavoitteita. Kakkospilarin toimilla on tehty Suomessa ja Euroopassa menestyksekästä työtä ympäristön hyväksi, edistetty ilmastonmuutoksen torjumista, parannettu eläinten hyvinvointia ja lisätty monipuolisesti ja tehokkaasti maaseudun elinvoimaa ja yrittäjyyttä.
Hyvät kuulijat,
Toivon kuitenkin, että onnistumme parantamaan ehdotuksia yhdessä jäsenmaiden sekä Euroopan parlamentin kanssa niiltä osin, kun korjattavaa on. Pidetään kirkkaana mielessä komission viime vuoden tiedonannossa esitetty tavoite ja suunta, jotka olivat hyviä.
Vielä kerran tervetuloa ja hyvää seminaaria kaikille.