Parannuksia arkeen, työtä ja toimeentuloa

Viime viikolla hallitus sopi valtion ensi vuoden tuloista ja menoista. Budjetti annetaan eduskunnalle lokakuun alkupuolella ja lopullisesti eduskunta päättää siitä joulukuussa.

Työllisyyden parantaminen on Suomen tulevaisuuden kannalta ratkaisevan tärkeää. Käännämme kaikki kivet, että mahdollisimman moni saisi työpaikan. Keskusta hoitaa taloutta järkevästi ja vastuullisesti myös tulevaisuudessa. Emme päästä tätä maata uudelleen holtittoman velkaantumisen tielle.

Sovimme ratkaisuista, joilla ihmisten työllistämistä ja työllistymistä helpotetaan. Muun muassa yritysten työvoimapulan helpottamiseksi investoimme esimerkiksi koulutukseen ja osaamiseen eri koulutusasteilla. Päätimme myös mahdollistaa yrityksille kaksinkertaiset poistot kone- ja laiteinvestoinneista.

Keskustalle työllisyyden parantamisessa on viime kädessä kyse jokaisen meidän peruspalveluista ja niiden rahoittamisesta. Tämä tarkoittaa lähikouluja ja päiväkoteja, terveyskeskuksia ja vanhainkoteja sekä arjen sujuvuutta. Lisää työllistäviä ratkaisuja tehdään ensi keväänä yhdessä työmarkkinajärjestöjen ja kuntien kanssa.

Keskustan tavoite on parantaa ihmisten arkea. Viime vaalikaudella korotimme pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkettä pariin otteeseen ja nyt korotus on 50 euroa kuukaudessa, myös kansaneläkettä nostetaan noin 34 eurolla kuukaudessa.

Vanhustenhoidossa on ollut vakavia puutteita, jotka pitää korjata. Tämän maan rakentaneille ikäihmisille olemme velkaa kunnollisen toimeentulon ja ihmisarvoisen, inhimillisen sekä laadukkaan hoivan.

Pienimpien päivärahojen, kuten sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan korotukset sekä veronalennusten kohdentaminen pieni- ja keskituloisille suomalaisille ovat Keskustalle arvovalinta. Meille keskustalaisille on tärkeää, että myös koti-, perhe- ja omaishoidon riittävistä voimavaroista pidetään huolta. Kotihoidon kehittämiseen saimme jo pienen lisärahan sekä vanhusasiavaltuutettu aloittaa vihdoin toimintansa. Olemme esittäneet tätä jo pitkään.

Maa- ja metsätalousmisterinä kannan erityistä huolta siitä, että kotimainen ruuantuotannon kannattavuus ei ole vielä riittävästi parantunut. Haluamme lisää tuloja ja arvostusta maaseudulle, jota hallitus edistää osoittamalla 88 miljoonaa euroa ympäristökorvauksiin sekä paikkaamalla ensi vuodelle luonnonhaittakorvauksien vajeen 42 miljoonalla. Maatilojen investointeja turvataan Maaseudun kehittämisrahasto Makeran pääomittamisella 31 miljoonalla ensi vuonna. Tämä tarkoittaa konkreettisesti uusia hankkeita rakennussuunnittelussa, kuljetuksissa sekä erilaista tutkimusta. Makeran pääomittaminen tuo lisätuloja, kun esimerkiksi biokaasusta ja lannankäsittelystä mahdollistetaan uusia tulonlähteitä. Suomalainen ruoka on ilmastoteko.

Osana maatalouden kannattavuuden edistämistä hallitus esittää 2 miljoonan euron lisärahoitusta elintarvikevientiin. Kotimaan markkinat ovat verrattain pienet, joten kasvua myös elintarvikealalle pitää hakea viennistä. Viime viikolla julkaistiin Suomen ja Kiinan välinen yhteistyösopimus ja ensi vuonna Kiinaan viedään muun muassa sianlihaa, kalaa sekä maitotuotteita. Tämän kaltaisilla vientisopimuksilla edistetään elintarvikealan kannattavuutta.

Toivon ja uskon, että budjetti luo osaltaan sekä ihmisille että yrityksille luottamusta tulevaisuuteen.

Jari Leppä

Maa- ja metsätalousministeri (kesk)

Kirjoitus on julkaistu Itä-Häme lehdessä