Pakolaistilanne vaatii meiltä paljon uudistuksia

Pari päivää sitten juhlimme Suomen Itsenäisyyspäivää. Kuluneen vuoden aikana olemme miettineet paljon itsenäisyyden merkitystä tässä ajassa. Meillä on ollut pitkään tapana ajatella, että maailmalla tapahtuvat ikävät asiat eivät meitä suomalaisia kosketa. Maailma on muuttunut. Suomen sijainnista huolimatta kansainväliset kriisit koskettavat konkreettisesti yhä enemmän myös meitä, vaikka emme niihin syyllisiä olisikaan.

Meidän tulee pitää huolta niin sisäisestä kuin ulkoisestakin turvallisuudesta. Sinisilmäisyyteen ei ole varaa.

Kuluneen syksyn aikana Suomeen on saapunut turvapaikanhakijoita moninkertainen määrä verrattuna aikaisempiin vuosiin. Tämä herättää paljon erilaisia kysymyksiä ja turvattomuutta. Inhimillistä hätää on paljon. Pelkästään elintason nousua etsivät ja tahallaan paperinsa hävittäneet eivät ole pakolaisia eivätkä voi saada turvapaikkaa. On hyvä muistaa, että Suomesta turvapaikan saa vain aidossa hengen- tai väkivallanvaarassa olevat.

Ainoa kestävä ratkaisu asiaan on rauhan palauttaminen kriisialueille ja pakolaisten auttaminen niin lähellä kotimaataan kuin mahdollista. Suomi ei ole syyllinen pakolaisongelmaan, mutta joudumme osaltamme sitä ratkaisemaan. Päävastuu asian ratkaisemisesta ja rauhanpalauttamisesta kriisialueille on kansainvälisillä yhteisöillä, jotka eivät ole onnistunut tehtävässään. Siksi on korkea-aika uudistaa toimintatapoja niin EU:ssa, YK:ssa kuin muissakin yhteisöissä. Samoin meidän on syytä uudistaa myös kansainvälisiä sopimuksia mm. Geneven sopimuksia. Kansainvälinen terrorismi ja ilmastonmuutos ovat tuoneet uudenlaiset uhat ja kansainvaellukset mukanaan ja näihin on vastattava ajanmukaisilla tavoilla, jottei meitä toistamiseen yllätetä, niin kuin meneillään olevassa pakolaiskriisissä tapahtui.

Myös kotouttamista tarvitaan. Siinä kansalaisjärjestöillä ja vapaaehtoistyöllä on turvapaikanhakijoiden sopeutumisessa suomalaiseen elämänmenoon ja kulttuuriin paljon tehtävää. Toiminta ja työnteko ovat parasta kotouttamista, paljon parempaa kuin joutenolo. Yhdessä tekeminen, vaikka yhteistä kieltä ei olisikaan, luo elämää ja karkottaa ennakkoluuloja puolin ja toisin.

Pakolaistilanteen muutoksiin päättäjien ja viranomaisten pitää pystyä reagoimaan nykyistä nopeammin. Tarvitsemme pikakäsittelyt turvapaikanhakijoille, nopeat palauttamiset henkilöille, jotka eivät turvapaikkaa saa ja eri maiden kanssa olevat palautussopimukset ajan tasalle. On myös erittäin hyvä, että on päätetty perustaa erillisiä palautuskeskuksia. Kansalaisten turvallisuutta on lisättävä myöntämällä poliisille lisää voimavaroja ja siirrettävä pakolaismenot budjettikehysten ulkopuolelle työttömyysmenojen tapaan. Muutoin pakolaismenot, jotka ovat yllättäviä ja ennakoimattomia, vaikuttavat meidän normaaleihin hyvinvointipalveluihimme.

Toiminta rajoillamme tarvitsee myös riittävät resurssit. Samoin tarvitsemme edelleen hyvät ja luottamukselliset välit Venäjän kanssa. Pitkä yhteinen maaraja on erityisen altis hallitsemattomalle maahantulolle, jos molemmin puolin rajaa ei olla hereillä tai jos maidemme suhteiden välillä on kipupisteitä.

Väkivalta pitää saada loppumaan ja kansainvaellukset hallintaan. Meidän pitää uskoa rauhaan ja hyvän voittoon ja tehdä sen eteen työtä.

Jari Leppä
kansanedustaja (kesk)
Pertunmaa

Kirjoitus on julkaistu Mikkelin Kaupunkilehdessä 9.12.2015