Nopeus vai oikea tieto – parjausta ja epäluuloja vai rakentavaa kritiikkiä

Edellisellä kolumnivuorollani kuukausi sitten kirjoitin iisalmelaisen kirjailija Jyri Paretskoin Tolkun ihmiset kolumnista. Paretskoi sai suuren suosion nimenomaan sosiaalisessa mediassa. Hän kirjoitti kuinka suuri osa suomalaisista suhtautuu maahanmuuttoon järkevästi, eivät kiistä siitä aiheutuvia ongelmia, mutta eivät myöskään hekumoi niillä.

Sosiaalisella medialla on mielestäni omat hyvät puolensa: yhteydenpito ja tiedonvälitys ovat nopeaa toimintaa. Kaveripiiri elää netin kautta mukana arjessa ja juhlassa. Kavereiden kesken jaetaan ilot ja surut melkein realiajassa. Peukutetaan onnistumisille ja otetaan osaa, kun on sen aika.

Me vanhemmat olemme aiheesta huolissamme lastemme ja nuorten somen käytöstä ja mitä he siellä puuhaavat, millä sivuilla aikaansa viettävät. Tiedän, että nettietikettiä käydään kouluissa läpi ja opetetaan toimiaan oikein. Samaa oikean tiedon etikettiä, alleviivasivat myös päätoimittajat taannoin, valemedian vastaisessa kirjoituksessaan.

Mutta mistä kumpuaa se pohjaton viha, epäluulo ja eripura joita some-maailma tuntuu olevan valloillaan tämän tästä? Tätä olen pohtinut paljon viime aikoina, kun olen siihen törmännyt. Eivätkä siellä riehuneet pahimmassa kuohuntaiässä olevat murrosikäiset vaan aikuiset, jotka lietsoivat väärää, ei mihinkään faktoihin perustuvaa sanomaa eteenpäin.

Nautin suunnattomasti kalastamisesta ja metsästämisestä. Metsän hoitaminen on minulle erittäin tärkeää. Luonto on kaikissa harrastuksissani ja perheemme toimeentulossa ruuantuottajina hyvin vahvasti läsnä. Ilman toimivaa ja realistista luontosuhdetta en pystyisi toimimaan maanviljelijänä ja maaseutuyrittäjänä.

Maa- ja metsätalousvaliokunnassa olemme alkuvuoden käsitelleet Metsähallituslakia. Paljon tunteita herättänyttä lakia on valmisteltu kaikkiaan yhdeksän vuotta ja nyt se on Eduskunnan päätöstä vaille valmis. Jokamiehenoikeuksiin ja retkeilyyn ei tule muutoksia. Valtion metsiä tai pohjavesiä ei olla myymässä ulkomaille.

Huhtikuun aikana perustetaan valtion kokonaan omistama puukauppayhtiö huolehtimaan Metsähallituksen talousmetsien puukaupasta. Tämä tehdään siksi, että valtion puukauppa halutaan pitää omissa käsissä myös jatkossa. Olen vakuuttunut siitä, että me kansallispuistoissa kävijät tai pohjoisessa metsästävät ja kalastavat emme tule muutoksia huomaamaan.

Metsähallituslain käsittely valiokunnassa herätti kansalaisten mielenkiinnon. Ymmärrän sen täysin, puhuttiin meille suomalaisille tärkeistä asioista. Sitä en ymmärrä miksi asiasta haluttiin levittää täysin väärää tietoa ja lietsoa epäluuloa nimenomaan somessa?

Mistä kumpuaa se vihan ja raivon määrä joka syntyy kuin tyhjästä ja tyhjän päälle. Oikea tieto on nopeaa tiedonvälitystä tärkeämpää ja rakentavalla kritiikillä saa paljon enemmän aikaan yhteistä hyvää, kuin parjaamalla ja epäluuloja ja riitaa levittämällä. Yhteydenotot kansalaisilta ovat tervetulleita ja pyrin aina niihin vastaamaan, mutta ne sadat kopioidut sanasta sanaan samanlaiset sähköpostit ja tekstiviestit turhauttivat ja ne tulivat aikuisilta. Isänmaamme ei nouse riitelemällä, eikä eripuralla vaan yhteistyöllä ja uudistamalla. Tämä koskee kaikkea yhteistä päätöksentekoamme, oli sitten kysymys Sotesta, yhteiskuntasopimuksesta tai mistä tahansa. Rajojemme ulkopuolelta tulevat paineet eivät hellitä torailemalla, vaan rakentavalla yhteistyöllä.

Jari Leppä
Kansanedustaja (Kesk)
Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu 22.3.2016 Mikkelin Kaupunkilehdessä