Nato-puhe eduskunnassa

Arvoisa puhemies,

Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti Euroopan ja Suomen turvallisuusympäristön perusteellisesti. Venäjä rakentaa etupiiriä sotilaallisin keinoin välittämättä kansainvälisistä sopimuksista ja kansallisesta itsemääräämisoikeudesta.

Turvallisuusympäristön muutoksesta on tulossa pitkäkestoinen. Uudessa tilanteessa Suomen jääminen paikoilleen voisi rajoittaa kansallista liikkumatilaamme ja muuttaa kansainvälistä asemaamme.

Uusi aika vaatii uusia päätöksiä Suomen ja suomalaisten turvallisuuden takaamiseksi pitkälle tulevaisuuteen. Yhteinen tehtävämme on rakentaa turvallista Suomea tuleville sukupolville.

Pohjois-Atlantin liiton jäsenyyden hakeminen on historiallinen päätös, mutta se on samalla luonteva jatko ulko- ja turvallisuuspolitiikan pitkälle linjalle. Suomi on toiminut Naton rauhankumppanina vuosikymmeniä. Puolustusvoimamme ovat Nato-yhteensopivat. Olemme osallistuneet yhteisiin harjoituksiin ja kriisinhallintaan. Jaamme Pohjois-Atlantin liiton arvot demokratiasta, oikeusvaltiosta ja ihmisoikeuksista.

Kuluneet kuukaudet ovat osoittaneet, että maatamme arvostetaan maailmalla. Suomelle osoitettu laaja tuki Nato-maista, läheltä ja kaukaa, on osoitus siitä, että Suomi nähdään arvokkaana osana liittokuntaa. Olemme hakeutumassa oikeaan porukkaan.

Olemme panostaneet kansalliseen puolustukseen, tehneet laaja-alaista puolustusyhteistyötä ja maanpuolustustahtomme on vahva. Ukraina on osoittanut, millainen voima on yhtenäinen kansa, jolla on vahva tahto puolustaa maataan, kotiseutuaan ja itsemääräämisoikeuttaan.

Jäsenyytemme ei ole suunnattu ketään vastaan, vaan Suomen puolesta. Jäsenyys nostaa pidäkettä sotilaalliselle voimankäytölle Suomea vastaan. Päätös vahvistaa liittokunnan yhteistä puolustusta, Itämeren alueen turvallisuutta ja Pohjolan vakautta. Ja jäsenyys parantaa myös Suomen sotilaallista huoltovarmuutta.

Arvoisa puhemies,

Huoltovarmuus ja omavaraisuus mahdollisimman pitkälle ovat kansallisen turvallisuuden kulmakiviä ja merkittävä osa kokonaismaanpuolusta. Ruokahuolto, ruokaturva ja energia on taattava kaikissa olosuhteissa. Suomalainen ruuantuotanto ja energiantuotanto on turvallisuuskysymys. Kriisioloissa tuonti ei välttämättä toimi eikä lakkautettua tuotantoa pysty nopeasti käynnistämään. Siksi oman tuotannon on aina oltava kunnossa ja riittävää ja kannattavaa.

Kauttaaltaan elinvoimainen ja yritteliäs Suomi on myös turvallinen Suomi. Liittoutuminen on myös taloudellista huoltovarmuuutta vahvistava askel. Suomen ja Venäjän suhteiden muuttuminen iskee erityisesti Itä-Suomeen. Aluekehityksen ja turvallisuuden kannalta Itä-Suomen asian on oltava ykköskysymys rakennettaessa ehyttä Suomea.

Arvoisa puhemies,

Suomi jatkaa Naton jäsenmaana ulkopolitiikkaa, joka perustuu rauhaa rakentavaan monenkeskiseen yhteistyöhön, sopimusten kunnioittamiseen ja toimiviin naapurisuhteisiin. Suomen ja Ruotsin eteneminen samassa tahdissa Naton jäseniksi vahvistaa molempien maiden turvallisuutta ja Pohjolan vakautta. Kaikkien Pohjoismaiden kuuluminen Natoon poistaa esteitä pohjoismaiselta puolustusyhteistyöltä. Millaiseksi suhteemme Venäjän kanssa muodostuu, on kiinni Venäjästä. Suomi liittyy Naton jäseneksi ilman kansallisia varaumia. Tulemme olemaan jäsen täysin oikeuksin ja velvollisuuksin. Se on Suomen etu.

Puhe eduskunnan lähetekeskustelussa 16.5.2022