Muutos talouden ja työllisyyden kohentumiseen ovella, miten uudistamisasenteen?
Yritysten asenneilmapiirissä on tapahtunut selvä käänne. Suomen taantuma on ohi ja yrityksissä näkymät ovat entistä valoisammat, näin uutisoitiin vajaa viikko sitten liki kahdelle sadalle yritysjohtajalle tehdyn kyselyn tuloksia. Suuryritykset ovat valmiita kehittämään liiketoimintaansa ja investoimaan lisää. Yritykset haluavat työllistää kotimaassa ja yli puolet kyselyyn vastanneista yritysjohtajista aikoo lisätä tuotantoaan Suomessa.
Hyvä, että yrityksissä keskitytään toiminnan kehittämiseen ja laajentamiseen, yritykset, myös ulkomaiset, ovat kiinnostuneita sijoittamaan Suomeen. Miten tämän eteenpäin katsovan asenteen saisi levitetyksi laajemmalti, kun myös kuluttajien luottamus tulevaan on vahvistunut merkittävästi?
Vaikka merkkejä talouden kääntymisestä nousu-uralle on muitakin niin yhdessä tekemisen ja rakentamisen tahtoa ei tunnu löytyvän. Suomen ja suomalaisten menestys lähtee siitä, että saamme asiamme kuntoon ja olemme kilpailukykyisiä muiden maihin nähden. Milloin luemme uutisen suomalaisen yhteiskunnan yhteen hiileen puhaltamisen, moniarvoisuuden ja suvaitsevaisuuden lisääntymisestä?
Kun seuraa yleistä keskustelua ja sen aiheuttamaa ilmapiiriä niin ihmetyttää. Onko tämän sivistyneen, koulutetun kansan yhteinen tahto ja uudistumishalu on kadonnut? Onko jotain muuta tapahtunut somen, uudenlaisen mediakäyttäytymisen yms. muututtua? Mistä tämä jatkuva ja entistä räikeämpi vastakkainasettelu hallitus-oppositio, kaupunki-maaseutu, maahanmuuttajat -suomalaiset jne. johtuu?
Yhteiskunnan rakenteiden uudistaminen on vaikeaa, mutta välttämätöntä. Tutusta luopuminen on erityisen vaikeaa, vaikka ymmärretään, ettemme pysty ylläpitämään entisiä rakenteita. Kaikkia uusia avauksia, tunnutaan vastustavan edes tutustumatta niihin. Totta kai kaikkea uudistamista pitää tarkastella kriittisesti ja tehdä niihin parantamisehdotuksia.
Asioista voi ja saa olla eri mieltä. Tarvitsemme kuitenkin erityisesti lisää toisiimme luottamista. Ilman luottamusta ja yhdessä tekemistä yhteiskuntamme ei menestys. Menestyminen kansakuntana tarkoittaa sitä, että ymmärrämme kilpailijoiden olevan muut maat ja sen eteen pitää tehdä työtä keskinäisen sanailun, naljailun ja riitelyn sijaan. Myöskään vaalien läheisyys ei saa aiheuttaa Isänmaan yhteisen edun asiaa.
Suomen 100 juhlavuoden teema on osuvasti yhdessä. Yhdessä meillä on mahdollisuus toimia isänmaamme hyväksi rohkeasti uudistamalla ja pitämällä huolta toisistamme yhdessä.
Jari Leppä
kansanedustaja
Pertunmaa
Kirjoitus on julkaistu Itä-Häme lehdessä 6.2.2017