Ministeri Leppä: Suomesta soijaton vuoteen 2025 mennessä
Suomessa soijan maahantuonti rehukäyttöön on noussut merkittävästi tällä vuosikymmenellä. Soijan tuonnin kasvua on siivittänyt erityisesti sen lisääntynyt tarve eläinten rehuksi. Suomeen tuotu soijarouhe on pääosin peräisin Yhdysvalloista ja Brasiliasta.
Globaalisti soijan kasvavan kysynnän taustalla on erityisesti Kiinassa noussut lihan kulutus. Vastatakseen kysyntään, soijaviljelmiä on laajennettu ja uusien soijaviljelmien tieltä raivataan entistä enemmän etenkin Amazonin sademetsää.
– Sertifioimaton ja metsäkatoa aiheuttava brasilialainen tuontisoija ei kestä vastuullisuuskriteerejämme eikä hiilineutraaliustavoitteitamme, siksi Keskusta haluaa Suomesta täysin soijattoman vuoteen 2025 mennessä, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä linjaa.
Vaikka soija on Suomessakin tärkeä valkuaisainelähde, rehuteollisuus on tehnyt pitkään töitä korvaavien kotimaisten raaka-aineiden lisäämiseksi. Erityisesti kotimaisella kuoritulla kauralla, teollisuuden sivuvirroilla, herneellä, rypsillä ja rapsilla tyydytetään jo nyt kotieläintuotannossa olevien eläinten valkuaisaineiden tarvetta. Kotimainen vilja on myös itsessään hyvin valkuaispitoista. Suomalainen maito ja naudanliha tuotetaan jo ilman soijaa.
– Suunta on aivan oikea, kun mietimme sekä ilmastonmuutosta että muuttuvia ruokatrendejä. Meillä on mittaamaton potentiaali näissä valkuaisainepitoisissa kotimaissa viljelykasveissa. Valkuaisomavaraisuuden kasvattaminen tukee myös maatalouden parempaa kannattavuutta, ministeri Leppä muistuttaa.
Suomessa on saatava jokainen peltohehtaari aktiiviseen viljelykäyttöön. Kotimaisen valkuaisen viljelyaloja on mahdollista korottaa merkittävästi uudistamalla tukipolitiikkaa.
Karkean arvion mukaan 80 000 hehtaarin härkäpaputuotannolla voisimme luopua soijarouheen tuonnista kokonaan. Tämä on alle 4% Suomen peltopinta-alasta.
– Tavoitteen saavuttaminen on täysin realistista, mikäli tukipolitiikan keinoin kannustetaan viljelijöitä tuottamaan kotimaista valkuaista, Leppä toteaa.
– Maatalouspolitiikan tukiehtoja ollaan juuri päivittämässä uudelle 2021-2027 ohjelmakaudelle, ja tämän valmistelun yhteydessä tulee kotimaisen valkuaiskasvituotannon asemaa merkittävästi parantaa, Leppä päättää.