Keskusta
07.02.2022

Metsäpolitiikan tulee pysyä omissa käsissämme

Suomalainen metsänomistaja näkee metsän puilta. Kuten päätöksenteossa yleensäkin, parhaat päätökset syntyvät lähellä päätöksenteon kohdetta, tässä tapauksessa lähellä suomalaista metsää ja metsänomistajaa. On aina hyvä muistuttaa mieliin, että maassamme on noin 660 000 metsänomistajaa. Euroopan metsäisimmässä valtiossa metsät ovat lähellä paitsi fyysisesti myös omistuksen kautta.

Metsien merkitys on maallemme valtava. Niin on ollut käytännössä aina, eikä ole mitään syytä epäillä, etteikö näin olisi myös tulevaisuudessa. Suomalaisen metsäsuhteen hienous piilee sen moninaisuudessa. Jo metsiemme laaja omistuspohja takaa sen, että metsien hoitoon ja käyttöön liittyy erilaisia intressejä, toiveita ja tavoitteita. Nämä kaikki voivat olla tasapainossa. Metsäpolitiikassa tästä käytetään käsitettä metsien hoidon ja käytön kokonaiskestävyys. Kyse on ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden yhteensovittamisesta. Kokonaiskestävyys ei ole laiha kompromissi eri intressien välillä, vaan lopputulos, jossa kaikki voittavat.

Metsäpolitiikan pitäminen kansallisissa käsissä on meille luovuttamattoman tärkeä asia. Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat säilyttäneet asemansa yhtenä maamme hyvinvoinnin peruspilareista ja uskallan sanoa, että tämä asema on vain vahvistunut entisestään. Tilanne voisi olla täysin toinen, jollei metsäpolitiikkamme olisi nojannut kansallisiin tarpeisiin ja ymmärrykseen. Ei ole sattumaa, että maamme todellakin on Euroopan metsäisin ja että metsiemme puuston määrä on lisääntynyt ja hiilensidontakyky kasvanut. Metsäpolitiikka kuuluu yksiselitteisesti EU:n perussopimusten mukaan jäsenmaiden kansalliseen päätösvaltaan. Näin tulee olla jatkossakin.

EU:n metsästrategian, taksonomian ja muiden EU:n tason linjausten suurin ongelma on kykenemättömyys hahmottaa kokonaisuutta. Metsää ei nähdä puilta. Ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvät asiat nousevat keskiöön EU:n metsästrategiassa, eikä siinä ole sinänsä mitään väärää. Metsät ovat kuitenkin paljon enemmän, kuin tämä kapeakatseinen näkökulma antaa ymmärtää. On yksiselitteisesti väärin kuvitella, että samat patenttiratkaisut esimerkiksi metsänhoitomenetelmien osalta soveltuisivat kaikkiin jäsenmaihin ja kaikille alueille samanlaisina.

Suomen metsäpolitiikka nojaa kokemukseen ja tutkittuun tietoon. Metsämme ovat poikkeuksellisen hyvin inventoidut. Dataa löytyy sadan vuoden ajalta. Meillä on kyky nähdä metsiemme kehityskaari niin historiasta tähän päivään, kuin tästä hetkestä pitkälle tulevaisuuteen. Valmistelussa oleva kansallinen metsästrategiamme katsoo jo kohti vuotta 2035.

Oman strategiamme lähtökohta on ratkaisuhakuinen. Metsien kestävä hoito ja käyttö tarjoavat ratkaisuja ihmisten ja yhteiskunnan moninaisiin tarpeisiin. Metsät ovat ratkaisu myös ilmastonmuutoksen torjuntaan. Kaiken lähtökohtana ovat metsänomistajat, joiden asemaa pitää puolustaa. Me näemme metsän puilta ja ymmärrämme katsoa metsiä kokonaisuutena siten, että niiden tarjoamasta monipuolisesta hyvinvoinnista saavat nauttia myös seuraavat sukupolvet. Kokonaiskestävyys ei ole sananhelinää, vaan arkitodellisuutta. Suomalainen metsäosaaminen ja -tutkimus ovat asioita, joista saa olla ylpeä. Meidän toimintatavoistamme ja metsäsuhteesta voivat muut ottaa mallia.

Itä-Hämeen kolumni 7.2.2022