Keskusta tunnistaa saariston haasteet ja mahdollisuudet

Etelä-Savo on tunnettu vesistöistään. Voimassa olevan maakuntastrategiamme 2030 kärjet ovatkin ruoka, metsä ja vesi. Erityinen strateginen tavoite veden osalta on kehittää Saimaan alueesta kansainvälisen järvimatkailun ja palveluiden ykköskohde maailmassa.

Vuonna 2018 Etelä-Savossa oli matkailijoiden rekisteröityneitä yöpymisvuorokausia yhteensä noin 680 000, joista valtaosa (77 %) kotimaisia matkailijoita ja noin neljännes (23 %) ulkomaisia matkailijoita. Etelä-Savossa on myös miltei 50 000 vapaa-ajan asuntoa. Alueemme vesistöisyys on mahdollisuus, joka tuo tuloja etenkin matkailusektorille ja paikallisille yrittäjille. Toisaalta pitkät välimatkat ja vesistöt tuovat kuntien talouteen lisää menoja verrattuna ns. kuivan maan kuntiin.

Saaristoisuus ja vesistö näkyvät erityisesti kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden, teknisen toimen sekä liikenteeseen liittyvissä kustannuksissa. Saaristoisissa olosuhteissa yhdyskuntatekniikka ei voi rakentaa optimaalisella tavalla, mistä hyvä esimerkki on Savonlinnan kaupungin helminauhamainen rakenne. Saaristoisuuden vuoksi myös koululaisten kuljetusmatkat pitenevät ja vesipelastustoimi aiheuttaa kustannuksia. Silti peruspalvelut tulee tuottaa mahdollisimman lähellä kuntalaisia.

Saaristoisuuden ja vesistön kunnille tuomia kustannuksia kompensoimaan onkin valtioneuvosto 30.12.2019 hyväksynyt esittelemäni asetuksen koskien saaristokuntia ja muiden kuntien saaristo-osia, joihin sovelletaan saaristokuntaa koskevia säännöksiä. Käytännössä meillä Etelä-Savossa tämä tarkoittaa Enonkosken, Puumalan ja Sulkavan jatkamista saaristokuntina. Lisäksi saaristo-osakuntina jatkavat Hirvensalmi, Savonlinna ja Mikkeli. Kaikkiaan Suomessa on kahdeksan saaristokuntaa ja 40 saaristo-osakuntaa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi Sulkavan tai Puumalan osalta noin vajaan miljoonan euron lisätuloa kunnalle.

Saaristokunta-asetukseen ei tule vuodenvaihteessa minkäänlaisia muutoksia ja asetus annetaan toistaiseksi voimassa olevana. Tämä on tärkeä uutinen etenkin Sulkavalle, jonka osalta syksyllä käytiin keskustelua siitä, menettääkö kunta saaristokuntastatuksensa Vekaransalmen sillan valmistuttua. Saaristokuntien kriteereitä tullaan lähivuosina tarkastelemaan uudelleen koko maan tasolla.

Hiljattain myös Varsinais-Suomen ELY -keskus oli kilpailutuksen yhteydessä aikatauluttamassa Järvi-Suomen losseja. Tästä päätöksessä onneksi vaikuttamistyö sekä järki voitti ja saariston asukkaiden, mökkiläisten tai yrittäjien asemaa ei heikennetty. Lossit kulkevat jatkossakin ilman aikatauluja.

Keskustalle kyse näissä kaikissa päätöksissä on ihmisten peruspalveluista ja siitä, että elinvoiman kasvun mahdollisuuksia luodaan erilaisilla alueilla. Osa kutsuu tätä aluepolitiikaksi ja osa väestötappio alueiden tekohengittämiseksi. Yhtä kaikki Keskusta pitää kiinni ihmisten peruspalveluista ja siitä, että koko Suomesta pidetään huolta. Saaristokunta-asetus ja lossien liikennöinti ilman aikatauluja ovat esimerkkejä senkaltaisista päätöksistä, joilla pidetään huolta Etelä-Savon yrittämisen ja hyvinvoinnin edellytyksistä myös saaristossa.

Jari Leppä
maa- ja metsätalousministeri (kesk.)