Hallitustaipaleen viimeisiä metrejä ei kannata tuhlata umpisolmuihin
Loppua lähestyvä hallituskausi on ollut vähintäänkin haastava. Ei ole salaisuus, että hallituksen taival olisi päättynyt jo aikaa sitten, elleivät suuret kriisit olisi osuneet matkan varrelle.
Kuten keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko totesi viime viikonloppuna Kuopiossa puoluevaltuustossa, on hallitus ollut luottamuskuilun partaalla useampaan otteeseen. Yhdistäviä asioita ei tällä hallituspohjalla kovin paljoa jäljellä ole.
Korona -pandemian hoito, Venäjän hyökkäyssotaan reagointi ja sitä seurannut Nato -jäsenyyden hakeminen ovat pitäneet kuitenkin hallituksen koossa. Vastuuta kaikkein tärkeimmistä asioista, kansalaisten terveydestä ja turvallisuudesta on kannettu.
Näissä asioissa hallitus on onnistunut ja näistä se tullaan muistamaan.
Kriisiajat ovat merkinneet valitettavasti kasvavaa velanottoa ja talousraamien rikkomista. Pääosin nämä ratkaisut ovat olleet poikkeusolojen vuoksi perusteltuja.
Vastuullisen taloudenpidon tielle on kuitenkin kyettävä palamaan pikimmiten. Matka talouden tasapainottamiseksi on pitkä. Nykyisellä hallituspohjalla ei siihen näytä olevan edellytyksiä. Erot puolueiden välillä ovat liian suuret.
Hallitukselle voi antaa kiitosta siitä, että se ymmärsi viimein myös EU -politiikkaa johtavan pääministerin sanomana tiukentaa linjaa suhteessa komission ennallistamisesitykseen. Suomelle kaikkein tärkeimmissä kysymyksissä emme voi mitenkään suostua komission yksisilmäisen ja ideologisesti värittyneen linjan vietäviksi.
Lopullisesti Suomen kannan muodostaa suuri valiokunta. Tiukan kannan on säilyttävä sielläkin. Suomen ei tule luovuttaa metsäpäätöksentekoa EU-komissiolle.
Sen sijaan luottamusta entisestään heikentävä päätös oli lähteä puskemaan erimielisenä niin sanottua saamelaiskäräjälakia eduskuntaan. Lakiehdotuksesta ei ole hallituksessa mitään yhdessä sovittua linjaa. Monin tavoin ongelmalliselle loppukaudelle emme tarvitse tällaisia ylimääräisiä hallituskriisinaineksia.
On hyvä muistaa, että pääministerillä on aina viimekädessä vastuu hallituksen uskottavuuden ja toimintakyvyn säilymisestä.
Kaikkia hallituksen esityksiä ei tulla missään tapauksessa saamaan valmiiksi. Osa esityksistä onkin jo toki hyllytetty. Keskustan osalta keskeisiä hallitusohjelmatavoitteita on kohtuudella saavutettu, talouden tasapainoa ja maatalouden kannattavuuden kurjaa tilannetta lukuun ottamatta. Silti on syytä miettiä hyvin tarkkaan, mihin viimeisten kuukausien aika käytetään. Loppusuoraa ei kannata tuhlata umpisolmuihin ja kiistakysymysten tuomiseen pöydälle.
Akuuttien ongelmien ratkaisemisessa riittää työtä. Hallituksen tulee keskittyä esimerkiksi kysymyksiin varautumisesta alkavan talven energian riittävyyteen ja maatilojen ja yritysten pärjäämiseen kustannuskriisissä, sekä huoltovarmuuden vahvistamiseen.
Pysyttäytymällä olennaisissa asioissa on hallituskausi mahdollista viedä toimintakykyisenä loppuun.
Kolumni Itä-Häme -lehdessä 29.11.2022