Hallintoa on muutettava ja muutetaan asiakaslähtöiseksi

Vajaa vuosi sitten Juha Sipilän (kesk.) hallitus käynnisti säädösten sujuvoittamisten ja byrokratian purkutalkoot. Jokainen ministeriö sai tehtäväksi keventää hallinnollista taakkaa, sujuvoittaa lupa- ja valitusprosesseja, parantaa lainsäädännön vaikuttavuutta ja minimoida viranomaisten keskinäiset valitusoikeudet.

Vuoden vaihteessa tulivat voimaan kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen ja korkeakoulujen koulutusviennin mahdollistavat lukukausimaksut. Maakuntakaavat siirtyivät keväällä Ympäristöministeriöstä maakuntiin vahvistettaviksi.

Luonnonsuojelulain, maankäyttö- ja rakennuslain muutokset maakuntakaavojen vahvistusmenettelystä on luovuttu ja poikkeustoimivalta siirrettiin kuntiin, liito-oravia koskevista rajauspäätöksistä on luovuttu.

Tämän viikon maanantaina tuli voimaan maantie- ja ratalain muutos, joka helpottaa mainosten ja opasteiden laittamista teiden varsille. Muun muassa perhejuhlien ja huvitilaisuuksien ilmoitukset vapautetaan kokonaan muodollisuuksista. Lisäksi rakennuksessa tai sen lähellä tapahtuvaa liiketoimintaa koskevat mainokset ovat sallittuja ilman ilmoitusta. Mainokset eivät saa tietenkään vaarantaa liikenneturvallisuutta.

Rakentamista hankaloittavan byrokratian purkutalkoissa käy kova tohina. Kaavoitusta ja rakentamista sujuvoittava lakipaketti on parhaillaan lausunnolla, muutosesityksessä on yli 20 maankäyttö- ja rakennuslain pykälään. Keskeiset muutokset koskevat hajarakentamista, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten roolia, vähittäiskaupan suuryksiköiden sääntelyä sekä asemakaavoituksen keventämiseen.

Ajokorttilain muutoksella alennettiin liikennetraktorin ajo-oikeuden ikärajaa 15 vuoteen ja paperisista rekisteröintitodistuksista on luovuttu. Lisää virtaviivaistamista tehdään edelleen myös ajokorttisäädöksiin.

Sähköisissä tietojärjestelmissä on edelleen paljon parannettavaa. Sähköinen asiointi on vieläkin turhan kankeaa monen viranomaisen osalta. Ei ole mitenkään viisasta ja järkevää, että yrittäjät joutuvat eri viranomaisille pakollisia ilmoituksiaan tehdessään lähettämään samat tiedot moneen kertaan. Viranomaisten ja virastojen on parannettava keskinäistä tiedonkulkuaan niin, että yksi ilmoitus yhdestä aiheesta riittää, jonka jälkeen tietojärjestelmät siirtävät tiedot tarvittaviin tiedostoihin.

Suomessa on myös käytössä satoja erilaisia pätevyys-, ammattitaito- ja lupakortteja ja vaatimuksia. Niiden saamiseksi melkein kaikissa on edellytyksenä kurssin tai koulutuksen läpikäyminen. Lisäksi ne ovat määräaikaisia ja siksi niitä on uusittava ja käytävä koulutus aina vaan uudelleen. Tästä tulee luopua ja muuttaa näiden lupatodistusten saaminen nettitentillä tehtäväksi. Tarkoitushan näillä on se, että henkilö osaa asiansa ja löytää tarvittavat tiedot, ei kaiken ulkoluku. Nykyisestä pakollisesta kurssitusmallista hyötyy vain konsultit ja koulutuksen tarjoajat, eivät yritykset eivätkä yhdistykset, joille aiheutuu tarpeetonta kulua ja työajan menetystä.

Työ tolkun saamiseksi turhiin säädöksiin ja byrokratian purkuun etenee siis hyvin, kuten kaikki tiedämme, purettavaa kyllä riittää.

Jari Leppä
kansanedustaja
Maa- ja metsätalousvaliokunnan pj

Kolumni on julkaistu Mikkelin Kaupunkilehdessä 18.8.2016