Faktoja mielikuvien sijaan

Eduskunta hyväksyi kahden kolmasosan enemmistöllä EU:n tulevan rahoituskehyksen. Mukana hallituspuolueiden linjaa oli tukemassa myös Kokoomus. Valitettavasti keskustelu monivuotisen rahoituskehyksen ympärillä on ollut kovin yksipuolista. Keskustelua on käyty pelkästään elpymisvälineestä. Elpymisväline on ainutkertainen ja pakollinen paha. Pääpaino äänestyksessä oli EU:n seitsemän vuotisessa rahoituskehyksessä, eikä elpymisvälineessä. Kyse on esimerkiksi siitä, millä ehdoilla Suomessa tuotetaan ruokaa ja kehitetään maaseutuamme vuosina 2021 – 2027.

Keskustassa katsoimme, että tämän kokonaisuuden – elpymispaketin ja EU:n tulevien vuosien budjetin – hyväksyminen oli puutteistaan huolimatta Suomen etu. Suomen ja muun Euroopan talous ovat yhtä. Lukemattomat työpaikat läpi Suomen ovat kiinni siitä, vetääkö markkina Euroopassa. Kyse on siitä, millaiset edellytykset luomme Suomen taloudelle, teollisuudelle, työllisyydelle ja yritysten kilpailukyvylle.

EU:n tulevien vuosien budjetissa Suomi on saamassa lisää rahaa maatalouteen, maaseudun kehittämiseen ja aluepolitiikkaan. Kasvua rahoitukseen on tulossa noin kuusi prosenttia nykytilanteeseen. Nämä rahat ovat maakuntien ja niiden kehityksen kannalta elintärkeitä. Panostamme esimerkiksi biokaasuhankkeisiin, valokuituverkkoihin ja digitaalisuuteen sekä teollisuuden innovaatioihin. Suomi, maakunnat, suomalainen maaseutu ja maaseutuyrittäjät kiittävät.

Suomi ei olisi kansallisella omalla elvytyksellään pystynyt vastaamaan Yhdysvaltojen tai esimerkiksi Kiinan kokoisten maiden elvytykseen, mutta EU-maat yhdessä voivat. Rohkaisen kysymään EU:n monivuotista rahoituskehystä vastustaneilta: Kuinka he olisivat rahoittaneet suomalaisen viljelijän vakaan tulevaisuuden näkymän ja tukeneet esimerkiksi maaseudun laajakaista- tai biokaasuhankkeita? Miksi he olisivat toimineet vastoin elinkeinoelämän ja tuottajien etujärjestöjen sekä tuhansien yrityksien ja yrittäjien tahtoa?

Parhaillaan käydään keskustelua myös hiilinieluista ja EU:n päästötavoitteista suhteessa Suomen metsiin. Metsää kasvaa Suomessa enemmän kuin hakataan ja metsien hiilivarasto ja nielu kasvavat. Me olemme Euroopan metsäisin maa. Puolet EU:n tiukasti suojelluista metsistä on Suomessa. Metsäpolitiikan osalta Keskustan linja on selvä, päätöksenteko on pidettävä kansallisessa päätösvallassa. Metsäasiat kuuluvat jäsenmaiden toimivaltaan, ei komission.

Tällä viikolla alkoi kuntavaalien ennakkoäänestys. Keskusta haluaa turvata tasa-arvoiset mahdollisuudet hyvään elämään kaikkialla Suomessa. Keskustalaiset ehdokkaat puolustavat työpaikkoja, peruspalveluja, koulutusmahdollisuuksia ja nopeita verkkoyhteyksiä koko maassa. Haluamme vastata ihmisten toiveisiin monipaikkaisuudesta, etätyömahdollisuuksista ja useamman paikan elämästä, jotta arki sujuu kunnissa ja elinvoima vahvistuu.

Tulevalla valtuustokaudella kuntien taloudellinen tilanne on yksi suurimpia kysymyksiä koko maassa. Kuntien taloudellisen tilanteen helpottamiseksi hallituksen tärkein yksittäinen päätös on sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen. Perustuslakivaliokunta sai viime viikolla oman työnsä valmiiksi. Lopputuloksena hallituksen esittämä sote-malli voi edetä ja vaadittavat muutokset voidaan tehdä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Eduskunta on saamassa vihdoin sote-uudistuksen valmiiksi. Sosiaali- ja terveyspalvelut ja pelastustoimi siirtyvät uudistuksessa noin 300 kunnan vastuulta 21 hyvinvointialueen ja Helsingin kaupungin järjestettäväksi. Jatkossa palveluihin pääsee helpommin ja hallinto kevenee. Keskusta pitää uudistuksessa huolta, että palvelut on saatavilla jatkossakin läheltä ihmisiä joka puolella Suomea.

Kun käytät kuntavaaleissa ääntäsi, vaadi ehdokkaaltasi faktoja mielikuvien sijaan.

Jari Leppä
Maa- ja metsätalousministeri

Kirjoitus on julkaistu Itä-Häme lehdessä 27.5.2021.