Keskusta
16.06.2018

Eläinlääkäripäivien avajaiset

Eläinlääkäripäivien 2018 avajaiset
Valtiovallan tervehdys
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä

Hyvät eläinlääkäripäivien osanottajat,

kiitän Suomen Eläinlääkäriliittoa kutsusta tulla esittämään valtiovallan tervehdys näihin päivien avajaisiin. Eläinlääkäreillä on varsin keskeinen rooli eläinten omistajien, niin lemmikkien kuin tuotantoeläinten pitäjien, arjessa. Eläinlääkärin ammatti on tutkimustenkin mukaan yksi yhteiskuntamme arvostetuimmista ammateista. Itse maitotilallisena arvostan sitä, että olen aina voinut luottaa eläinlääkärien asiantuntemukseen ja osaamiseen. Eläintenpitäjien ja eläinlääkärin vahvalla yhteistyöllä pidämme huolta meille tärkeiden eläinten terveydestä ja hyvinvoinnista.

Maitotilallisen näkökulmasta kunnaneläinlääkärin työ on muuttunut paljon menneiden vuosikymmenten aikana. Ennen muinoin kunkin pitäjän eläinlääkäri kulki taksilla pitäjän tilalta toiselle hoitaen poikimahalvauksia ja utaretulehduksia. Nyt toiminta on siirtymässä kunnasta maakunnalliselle tasolle, mikä mahdollistaa eläinlääkärin suuntautumisen tiettyihin eläinlajeihin ja tehtäviin nykyistä paremmin. Tiloilla eläinlääkärin rooli on muuttunut eläinten sairauksien hoitajasta paljon laaja-alaisemmaksi.

Yhdessä tilallisen kanssa suunnitellaan varsin tarkkaan sitä, miten toimintaa tulisi kehittää ja miten eläinten hyvinvointia kullakin tilalla parhaiten edistetään. Tilakoon kasvaessa ja eläintenpidon edelleen ammattimaistuessa eläinlääkärin laajaa osaamista tarvitaan entistä monipuolisemmin etenkin sairauksien ennaltaehkäisemisessä ja eläinten hyvinvointia tukevien ratkaisujen tekemisessä.

Nykyinen kunnaneläinlääkärijärjestelmä on toiminut hyvin vuosikymmeniä varmistaen sekä eläinten hoidon kaikkina vuorokauden aikoina että eläintautien ja eläinten hyvinvoinnin valvonnan. Järjestelmä on kuitenkin murrosvaiheessa johtuen muun muassa kilpailu- ja työaikalainsäädännöstä. Maa- ja metsätalousministeriö on teettänyt selvityksen eläinlääkäripalvelujen vaihtoehtoisista järjestämistavoista ja niiden vaikutuksista. Selvityksen perusteella päätetään, onko järjestelmä tarpeen uudistaa ja miten.

Maakuntauudistuksen tavoitteena on, että jatkossa työt voidaan organisoida maakunnassa parhaalla mahdollisella tavalla. Uudessa eläinten hyvinvointilaissa säädetään eläinten hyvinvoinnin valvonnan järjestämisestä. Eläinten hyvinvoinnin tarkastus- ja toimeenpanotehtävät keskitetään maakuntiin ja ohjaus- ja suunnittelutehtävät Ruokavirastoon, mikä vähentää hallinnollisia portaita. Muutos luo mahdollisuudet aiempaa yhtenäisempään valvontaan koko valtakunnan alueella. Kun valvontaa tehdään aiempaa isommassa yksikössä, myös mahdollisuudet henkilöstön erikoistumiseen tiettyihin valvontatehtäviin paranevat. Suuremmassa työyhteisössä työtä voidaan jakaa tasaisemmin ja myös työkaverin ottaminen mukaan tarkastukselle on helpommin järjestettävissä.

Tehokas valvonta edellyttää, että valvontaan on käytettävissä riittävä määrä pätevää henkilöstöä. Hyvinvointilakiehdotuksen mukaan eläinten hyvinvoinnin valvonnasta maakunnassa vastaavan viranhaltijan tulee olla eläinlääkäri. Lisäksi maakunnalla tulee olla eläinten hyvinvoinnin valvontaa varten riittävä määrä eläinlääkäreitä ja muuta valvonnan kannalta pätevää ja ammattitaitoista henkilöstöä. Maakunnalla on jatkossa mahdollisuus osoittaa valvontatehtäviä tehokkaasti eri koulutustaustan omaaville henkilöille, jolloin voidaan paremmin turvata riittävät valvontaresurssit. Tänä päivänä eläinsuojeluvalvontaa jää tekemättä, koska eläinlääkäreitä ei saada riittävästi valvontatyöhön. Jatkossa esimerkiksi eläintenpitoon liittyvää säännöllistä valvontaa voisi joissain tapauksissa tehdä myös muun kuin eläinlääketieteellisen koulutuksen nojalla. Valvonnassa tulee kuitenkin aina käyttää eläinlääkärin pätevyyden omaavia viranhaltijoita niihin tehtäviin, joissa tehtävän luonne sitä edellyttää. Valvonnassa tulee käytännössä usein vastaan tilanteita, joissa eläimen terveydentilaa on arvioitava nimenomaan eläinlääkärin asiantuntemuksella. Tässä ei siis pyritä poistamaan erittäin pätevää eläinlääkärikuntaa valvontatyöstä, vaan kyse on tarpeelliseksi todetusta joustovarasta.

Hyvinvointilakiehdotuksessa uutta on se, että jatkossa viranomainen voisi käyttää valvonnassa ja tarkastuksilla apunaan asiantuntijaa ja avustajaa. Asiantuntija-apu voi olla tarpeen esimerkiksi silloin, kun tarkastettavana on tuntemattomampi eläinlaji tai eläintenpitomuoto. Viranomainen voisi paitsi pyytää asiassa lausuntoa asiantuntijalta myös pyytää tätä mukaan tarkastukselle. Tarkastukseen liittyvät avustavat tehtävät olisivat luonteeltaan tarkastukseen liittyviä käytännön tehtäviä, kuten eläinten kiinni ottaminen tai eläinten lopettaminen. Tällaisiin käytännön tehtäviin on voitava käyttää myös muita toimijoita kuin valvontaviranomaisia. Mahdollisuus käyttää asiantuntijoita ja avustajia parantaa osaltaan valvonnan tehokkuutta, kun valvontaviranomaiset voivat keskittyä oman osaamisensa kannalta keskeisiin tehtäviin. Valvontaviranomaisten käyttöön pyritään myös lähivuosina kehittämään uusia, ketterämpiä työvälineitä ja edistämään mobiilivalvontaa eri keinoin.

Maa- ja metsätalousministeriössä valmistellaan parhaillaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan seuraavan rahastokauden CAP-suunnitelmaa. EU:n tavoitteena vuonna 2021 alkavalle kaudelle on kansallisen liikkumavaran lisääminen maatalouspolitiikassa ja tukipolitiikan yksinkertaistaminen. Suomessa valmistelua varten on asetettu neljä työryhmää ja työssä kuullaan laajasti eri sidosryhmiä. Meillä Suomessa on saatu hyviä kokemuksia maaseutuohjelmaan 2014-2020 sisältyvästä eläinten hyvinvointikorvauksesta. Myös hyviä ehdotuksia sen edelleen kehittämiseksi on esitetty. Tulevalle rahoituskaudelle hyvinvointikorvausta valmistellaan komission tiedonannon ja asetusehdotuksen pohjalta uudella mallilla, joka perustuu tuloksiin, ja EU:n yleisten mittareiden lisäksi tarvitsemme omaan järjestelmäämme sopivia hyvinvointimittareita. Tuloksia meillä onkin esittää niin ainutlaatuisen suomalaisen tuotantoeläinten terveydenhuollon osalta kuin eläinperäisten mittareidenkin osalta: tästä esimerkkinä suomalaisten sikojen pitkät saparot. Komission tiedonannossa ja asetusehdotuksessa on nostettu esiin myös antibioottien käytön vähentäminen eräänä tällaisena mittarina.

Hyvät kuulijat,

Lopuksi haluaisin kiinnittää huomionne siihen, että tällä hetkellä eläintautitilanne Suomen lähialueilla on ikävä kyllä vakava. Vaikka meillä Suomessa eläintautitilanne on pitkään ollut erittäin hyvällä tasolla, tilanteeseen ei voida tuudittautua. Tarttuvat eläintaudit eivät tunne rajoja ja on muistettava, että tarttuvien eläintautien leviämisen uhka meillekin on todellinen. Vuosina 2016-2017 Suomessakin esiintyi lintuinfluenssaa luonnonvaraisissa linnuissa. Lohikalojen IHN-tauti saatiin hävitettyä tänä vuonna Eviran ja paikallisten viranomaisten sitoutumisen ja tehokkaan toiminnan ansiosta. Nyt uhkana on afrikkalainen sikarutto, joka on levittäytynyt laajalle alueelle etenkin itäisessä Euroopassa. Lähimmät tapaukset ovat olleet Suomen kaakkoisrajasta n. 300 km päässä Leningradin alueella. Alkusyksystä tauti levisi yllättäen myös Belgiaan, mikä osoittaa, että Euroopan joka nurkalla on syytä olla varuillaan. Afrikkalaista sikaruttoa on villisioissa. Kesysikoihin iskiessään tauti etenee sen verran hitaasti, että afrikkalaisen sikaruton viruksella saastuneita elintarvikkeita on ollut liikkeellä ja niitä on löydetty etenkin Euroopan Unionin itärajan tullitarkastuksissa.

Suomeen levitessään afrikkalaisella sikarutolla olisi laajat vaikutukset sikatalouteen, vientiin, metsästykseen ja kansalaisten elämään tautialueilla. Taudin torjunta edellyttää aktiivisia toimintaa ja yhteistyötä viranomaisten, elinkeinon, riista-asiantuntijoiden, metsästäjien ja matkustavien kansalaisten kesken. Vaalimaan raja-asemalla aloitti kesäkuussa Suomen ensimmäinen elintarvikkeita etsivä tullikoira. Koira etsii matkustajien mukana tulevia luvattomia eläinperäisiä elintarvikkeita. Lisäksi Vaalimaan rajanylityspaikalle on asennettu suuria infotauluja, opasteita ja julisteita sekä ruokajäteastioita, joihin matkustajat voivat jättää luvattomat eläinperäiset elintarvikkeet.

Afrikkalaisen sikaruton torjunnassa tärkeää on myös kotieläiminä pidettävien sikojen suojaaminen. Sikaloiden tuttu bioturvallisuus, tartunnan tulon esto sikalaan on entistä tärkeämpää. Bioturvallisuuden mittaamiseen tilalla on otettu käyttöön Biocheck.UGent® arviointityökalu. Eläinten hyvinvointia edistävä sikojen ulkoilu on edelleen mahdollista, kunhan se toteutetaan kaksinkertaisesti aidatussa ulkotarhassa, joka estää kontaktit luonnossa liikkuviin villisikoihin. Luonnonvaraisten villisikojen seuranta on kehittynyt, kun Luonnonvarakeskus on ottanut tehtäväkseen villisikakannan arvioinnin. Suomessa villisikakanta on toisaalta onneksi pieni, n. 3500 villisikaa, mutta toisaalta harmittavasti kasvamassa. Villisikakannan kontrolli ja sen keinot ovat tulossa tutkimuksen kohteeksi.

Eläintautilaki edellyttää, että maakuntiin siirryttäessä jokaiseen maakuntaan nimetään eläintautien torjunnasta vastaava virkaeläinlääkäri, joka johtaa eläintautien torjuntatoimenpiteitä maakunnassa, jos sen alueella vakava eläintauti todetaan. Järkevää on myös tehdä yhteistyötä yli maakuntarajojen niin varautumisen kehittämisessä ja valmiusharjoittelussa kuin mahdollisten eläintautiepidemioiden yhteydessäkin.

Hyvät eläinlääkäripäivien osanottajat, toivotan teille mukavia sekä ammatillisesti mielenkiintoisia hetkiä eläinlääkäripäivillä.