Keskusta
28.05.2019

Viisivuotinen työlista Brysseliin

Euroopan parlamentin vaalit käytiin viime sunnuntaina. Tunnelma vaalien jälkeen on kaksijakoinen. Toisaalta äänestysaktiivisuus koko maassa nousi. Toisaalta silmiinpistävää on, että maakunnissa äänestysprosentti jäi selkeästi suurten kaupunkien äänestysaktiivisuudesta. Annamme näin ylimääräistä tasoitusta suurille kaupungeille, mikä näkyy myös valitun meppijoukon maantieteellisestä jakaumasta. Keskustan osalta paikkamäärän tippuminen kolmesta kahteen oli pettymys, mutta syyt siihen ovat samat kuin eduskuntavaaleissa. Hallitusneuvotteluiden päätyttyä tavalla tai toisella on alettava luoda uutta nahkaa puolueelle.

Euroopan parlamentin vaaleissa läpi meni monipuolinen joukko ehdokkaita, jotka ovat paljon vartijoina Brysselissä. Euroopan parlamentissa mepin omalla aktiivisuudella on suuri merkitys, jotta pääsee käsiksi keskeisiin valiokuntiin ja erilaisiin valmistelutehtäviin. Siksi ensimmäinen terveiseni valituille ehdokkaille on, että muutoksen aikaansaaminen edellyttää suurta aktiivisuutta.

Tuleva kausi on monessa mielessä ratkaiseva Suomelle. Maakuntien, maaseudun ja maatalouden kehittäminen on viime vuosina saanut runsaasti vetoapua Maaseudun kehittämisohjelmasta, joka rahoitetaan Suomen ja EU:n budjeteista. Tulevien vuosien rahoituskehyksistä päätettäessä uhkana on, että nämä panokset halutaan ohjata uusiin tarpeisiin. Erityisesti keskustalaisille mepeille, Mauri Pekkariselle ja Elsi Kataiselle lankeaa merkittävä vastuu siitä, että maaseudun kehittämiseen varatut resurssit turvataan. Niiden avulla moni kasvuyritys ja yhdistys on saanut korvaamatonta apua oman toimintansa kehittämiseen.

Suomi elää metsistään. Taloudellisen merkityksen lisäksi niiden rooli ilmastopolitiikassa on noussut aivan uudelle tasolle. Suomalaisten meppien on tehtävä hartiavoimin töitä sen eteen, että saamme Suomessa toteuttaa vastuullista metsäpolitiikkaa omista lähtökohdistamme. Metsäpolitiikan tulee jatkossakin olla ensisijaisesti kansallista politiikkaa.

Maa- ja metsätalousministerin pöydällä on jatkuvasti runsas joukko maamme eläinlajeja, jotka tuottavat pelkoa, harmia ja merkittäviä taloudellisia menetyksiä. Tuoreimmassa tapauksessa viljelijä joutui lopettamaan nautakarjan pidon, kun muuttolinnut tekivät vuosi toisensa jälkeen selvää jälkeä nurmisadosta. Susien, valkoposkihanhien ja merimetsojen aiheuttamiin ongelmiin emme pääse nykysääntöjen mukaan kunnolla kiinni kansallisilla päätöksillä. Jäsenmaiden liikkumavaraa lajien hallinnassa on laajennettava, jotta voimme puuttua näihin viheliäisiin ongelmiin. Hallitulla metsästyksellä pystyisimme vähentämään vahinkoja merkittävästi ilman, että kantojen taso merkittävästi kärsisi.

Ilmastonmuutos ja väestöliikehdintä ovat globaaleja haasteita, joita Suomi ei kykene yksin ratkomaan. Ilmastopolitiikassa Suomi on mallioppilas, joka on jo saanut päästönsä laskuun. Tähän samaan kurssiin on saatava muutkin EU-maat, ja sitä kautta myös kehittyvät taloudet. Vain valtioiden välisellä yhteistyöllä pystymme toimimaan siten, että pidämme luonnosta huolta myös tulevia sukupolvia varten. Väestöliikkeiden osalta EU:n tulee ottaa tilanne hallintaan, luoda pitävät ulkorajat sekä kohdentaa voimavarat hädässä olevien pakolaisstatuksen saaneiden tukemiseen. Näin rikollisjärjestöjen kassoja kerryttävä salakuljettaminen ja ihmisten hallitsematon liikehdintä pitkin Eurooppaa saadaan kuriin.

Siinä hieman listaa alkuun. Eurooppa on monilta osin historiallisessa taitekohdassa. Populistiset liikkeet pyrkivät aiheuttamaan hajaannusta. Suomi kuitenkin tarvitsee eurooppalaista yhteistyötä. Vakaus, turvallisuus ja kilpailukyky ovat mittaamatonta vastinetta jäsenmaksulle. Yhteistä Eurooppaamme on kehitettävä yhä paremmaksi, kansalaisten etu tiukasti kärkitavoitteena. Kaiken eurooppalaisen päätöksenteon on kestettävä kriittinen tarkastelu myös maaseudulta katsoen.

Jari Leppä
Maa- ja metsätalousministeri
Maanviljelijä
Pertunmaa

Kirjoitus on julkaistu Itä-Häme lehdessä