Keskusta
10.08.2015

Suomi tarvitsee uudistuksia

Kesän aikana eri tapahtumissa ja toreilla on käyty paljon keskusteluja Suomen taloustilanteesta ja yhteiskuntasopimuksesta. Saamani viesti on ollut yksiselitteinen, kansalaiset ovat huolissaan siitä miten vältämme Kreikan kohtalon ja maahan kaivataan isäntää, joka ottaa ohjat käsiinsä. Monesti julkista keskustelua seuratessa on tullut mieleen J.K. Paasikiven aina ajankohtainen ohje: tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Meillä on vielä mahdollisuus itse vaikuttaa yhteiskuntamme tilaan ja tulevaisuuteen.

Hallitus nimitti entisen valtakunnansovittelijan Juhani Saloniuksen yhteiskuntasopimuksen selvitysmieheksi, hänen tehtävänään on selvittää onko yhteiskuntasopimuksen syntyminen mahdollista. Työmarkkinaosapuolten on ratkaistava mitkä ovat ne keinot, joilla sopimukseen päästään.

Yhteiskuntasopimuksella tavoitellaan viennin edistämistä ja sitä kautta suomalaisen työn kilpailukyvyn nostamista, tavoitteena on siis saada työllisyysaste nousemaan eli työttömyyden vähentäminen. Mitä enemmän saamme työtä sen parempi. Samoin me kaikki tiedämme, että tämän suuruista julkista sektoria ei voida säilyttää, tarvitaan siis myös rakenteellisia uudistuksia.

Työelämän kehittämiseen ja muuttamiseen liittyvät asiat ovat tunnetusti Suomessa vaikeita, niistä tuntuu olevan vaikea edes keskustella. Julkisuudessa on puhuttu paljon vain työajan pidentämisestä. Tämä on peittänyt alleen muut aiheet. On kuitenkin selvää, että työ luo uutta työtä niin kuin pääministeri Sipilä on useasti todennut.

Julkisuudessa käydyssä keskustelussa työntekijäpuolen edustajien kommentit yhteiskuntasopimuksesta ovat olleet epäileviä ja ymmärrän heitä, kannatan yhdessä sovittua yhteiskuntasopimusta niin, että työntekijät ovat mukana päättämässä asiasta, omassa roolissaan.

En myöskään ymmärrä sitä jatkuvaa härhäystä ja huonoa esimerkkiä, jota työnantajajärjestö on tehnyt ja näyttänyt.

Käyty keskustelu näyttäytyy osin tahallisena tai tahattomana, maton pääministeri Sipilän jalkojen alta vetona. Hän on laittanut itsensä enemmän kuin ”peliin” yhteiskuntasopimuksen puolesta ja ehkä joillakin tahoilla ei haluta hänelle siitä sulkaa hattuun.

Maailma on myös muuttunut. Me emme voi enää tehdä ratkaisuja markka-ajan perusteiden ja periaatteiden mukaisesti. Meillä on nyt globaalit markkinat, joilla on pärjättävä ja euro valuuttana, meidän pitää käyttää tähän aikaan sopivia toimintatapoja ja – malleja, ei markka-ajan malleja.

Yhteiskuntasopimuksen syntymiseen tarvitaan kaikkia ja sen syntyminen hyödyttää myös meitä kaikkia: työpaikkoja ja investointeja syntyy lisää, talous elpyy, hallitus on lupautunut tekemään päätökset verojen keventämisestä, jotka koskettavat niin eläkeläisiä kuin työssä käyviäkin.

Nyt ei ole jaossa pikavoittoja, tästä sopimuksesta saadut hyödyt pitää nähdä pitkäaikaisina vaikutuksina.

Kokonaisuuksien hallinta ja uudistaminen on ollut Suomessa huonolla tolalla. Kokonaisuuksia ei tarkastele työmarkkinajärjestöt, eikä muutkaan edunvalvontatahot. Kokonaisuuksia tarkastelee vain maan kulloinenkin hallitus ja eduskunta. Siksi yhteiskuntasopimuksen ja kaiken Suomen uudistamisen on oltava hallitusvetoista. Hallituksella on myös suurin vastuu ja tätä vastuuta ei yksikään työmarkkinajärjestö kanna. Siksi tarvitaan yhteistä sopimista ja luottamuksen ilmapiiriä ja ratkaisuja.

 

Jari Leppä

kansanedustaja

Pertunmaa

 

Kirjoitus on julkaistu Itä-Häme lehdessä 10.8.2015