Keskusta
28.11.2018

Suomalainen metsäosaaminen on maailmalla kysyttyä

Suomi tunnetaan maailmalla paitsi saunasta, sisusta ja koulutuksesta, myös metsäosaamisesta. Yhdysvaltoja myöten, kuten presidentti Trumpin metsäpalokommenteissa nähtiin. Tälle osaamiselle on kysyntää Euroopassakin. Järjestimme viime viikolla yhdessä Ruotsin kanssa ensimmäisen EU-päättäjille suunnatun Metsäakatemian. Yhteistyö Ruotsin kanssa on metsäasioissa luontevaa, olemmehan molemmat metsäkansaa.

Minulla oli ilo kertoa eurooppalaisille vieraille, että Suomen metsien tila on hyvä. Tuoreen inventoinnin mukaan Suomen metsissä on puuta enemmän kuin koskaan. Metsämme sitovat ilmasta hiilidioksidia lähes 40 miljoonaa tonnia vuosittain. Metsä kasvaa reilusti enemmän kuin sitä hakataan ja kaadetun metsän tilalle istutetaan tai kylvetään aina uusi. Tämä periaate on ollut Suomen metsätalouden perusta yli sata vuotta.

Suomen metsien hyvä tila on pitkälti 600 000 yksityisen metsänomistajan ansiota. Metsäpolitiikan tärkeä tavoite on, että metsänomistajilla on tietoa ja välineitä tehdä omien tavoitteidensa mukaisia valintoja. Näissä valinnoissa tasapainottuvat puuntuotannon lisäksi metsien virkistyskäyttö ja luontoarvot.

EU:n päivitetty biotalousstrategia julkistettiin äskettäin. Olemme etujoukossa tekemässä strategian kunnianhimoisista tavoitteista totta. Yksi tunnustus Suomen metsäosaamiselle on, että EU:n komissio on pyytänyt meitä järjestämään suuren biotalouskonferenssin Suomessa osana EU-puheenjohtajuuttamme ensi kesänä.

EU:n biotalousstrategia tukee hyvin Suomen tavoitteita korvata biopohjaisilla raaka-aineilla saastuttavia fossiilisia raaka-aineita. Puu on upea ja monikäyttöinen raaka-aine. Sen ainesosia hyödynnetään kosmetiikassa, lääkkeissä, liimoissa, tekstiileissä ja muoveissa. Puusta rakennetaan yhä korkeampia taloja.

Suomalaisella metsäosaamisella on merkitystä myös globaalien ongelmien ratkaisussa. Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC peräänkuulutti raportissaan metsäkadon torjuntaa ja maailman metsäpinta-alan kasvattamista merkittävästi. Me otamme tämän viestin vakavasti.

Esittelin Metsäakatemiassa EU-päättäjille pääministeri Juha Sipilän aloitteen metsityksen edistämiseksi Afrikassa. EU:n komission puheenjohtaja Juncker on puhunut Afrikan ja Euroopan tasaveroisen kumppanuuden puolesta. Osa tätä olisi kymmenien miljardien eurojen investointiohjelma, jonka tavoite on luoda työtä Afrikan kasvavalle nuorisolle.

Suomen mielestä metsät on otettava osaksi Euroopan ja Afrikan kumppanuutta. Vuosittainen metsäkato Afrikassa on jopa 2 miljoonaa hehtaaria. Merkittävä syy on polttopuun keruu ja peltomaan raivaus. Metsien kestävä käyttö voisi kuitenkin luoda työtä ja toimeentuloa Afrikan maaseudulle. Kasvava väestö tarvitsee myös raaka-aineita. Tarvitsemme miljardien investointeja metsitykseen, metsätalouteen sekä metsien hoitoon ja suojeluun.

Vaikka Suomi on maailman metsäisimpiä maita jo nyt, valmistelemme metsitystoimia myös kotimaassa. Meillä on joutomaita, peltoheittoja ja vanhoja sähkölinjoja, jotka olisivat myös maanomistajan kannalta tuottavammassa käytössä metsämaana. Luonnonvarakeskus kartoittaa parhaillaan tällaisia maa-alueita. Tavoitteena on tunnistaa kohteet, jotka olisivat vaikuttavimmat hiilinielun vahvistamisen kannalta. Tässäkin voimme näyttää metsäosaamisen mallia muulle maailmalle.

Kolumni on ilmestynyt Länsi-Savo lehdessä 28.11.2018