Keskusta
12.11.2020

Reiluilla pelisäännöillä lisää kasvua koko ruokajärjestelmään

Moni ei ehkä tule ajatelleeksi, miten paljon elintarvikeketjun epäreilut kauppatavat vaikuttavat viljelijöiden ja teollisuuden kilpailukykyyn ympäri Eurooppaa. Puhumattakaan neuvotteluvallasta, jota kaupan keskittyminen yhä suuremmiksi ostajiksi on vuosien mittaan vahvistanut.

Myös Suomessa päivittäistavarakauppa on erittäin keskittynyttä. Markkinoilla on siis vähän ostajia mutta paljon pieniä tuottajia. Siksi ostajilla on valta määritellä hintataso, koska heillä on viimeisin ja kattavin tieto tarjontatilanteesta. Tuottajilla ei tätä tietoa ole.

Elintarvikemarkkinalailla ei puututa tuotteiden hinnoitteluun, mutta sillä vaikutetaan elintarvikeketjun neuvotteluasemiin. Tarvitsemme uuden lain, jotta ruokajärjestelmä toimii tasapainoisemmin ja reiluilla, koko EU:n kattavilla pelisäännöillä.

Elintarvikemarkkinalaki tuokin järeät lainsäädännölliset keinot kitkeä epäterveitä kauppatapoja. Lailla kielletään muun muassa liian pitkät maksuajat, sopimusehtojen yksipuoliset muutokset ja kaupalliset kostotoimet. Kaikenlainen reseptiikan luvaton hankinta ja kopiointi on myös kiellettyä ja jatkossa tätä tullaan myös valvomaan. Ei ole oikein, että brändituotteita kopioidaan ilman lupaa, sillä niiden tuotekehitykseen ovat yritykset satsanneet merkittävästi.

Myös tilausten peruutukset viime hetkellä tulevat kielletyiksi. Tämä on tärkeä parannus, sillä pahimmillaan viimehetken peruutukset ovat tarkoittaneet sitä, että tuottajalle jää käteen herkästi pilaantuvat tuotteet, ilman toista ostajaa. Hävikin lisäksi taloudelliset tappiot ovat olleet suuria. Jatkossa laki ei tätä salli. Tämä on yksi esimerkki siitä, miten riskien vähentämisellä vaikutetaan myös kannattavuuteen.

Kun lain avulla luodaan selkeämmät pelisäännöt ruokajärjestelmään kielletyistä toimintatavoista, vähennetään samalla tuottajien ja pienten elintarvikeyritysten liiketoiminnan riskejä. Reilusti toimivat markkinat antavat myös kasvulle ja uusille innovaatioille mahdollisuuden, ja se hyödyttää kaikkia elintarvikeketjun osapuolia.

Merkittävää on myös se, että meillä on jatkossa koko ruokajärjestelmää ja sen kauppatapoja valvova oma viranomainen, elintarvikemarkkinavaltuutettu. Valtuutettu voi antaa huomautuksen, julkisen varoituksen tai tarvittaessa hakea myös markkinaoikeudelta sakon täytäntöönpanoa tilanteessa, jossa hyviä kauppatapoja on rikottu. Tämä tuo viljelijöille ja elintarviketeollisuudelle turvaa, kun on selkeä taho, jonka puoleen kääntyä riitatilanteissa.

Elintarvikemarkkinalailla edistämme siis hyviä kauppatapoja, markkinoiden tervettä toimintaa, vahvistaen samalla tuottajien neuvotteluasemaa ja koko elintarviketeollisuuden kilpailukykyä. Kasvu ja uudet innovaatiot taas hyödyttävät koko ruokajärjestelmää.

Jari Leppä

Maa- ja metsätalousministeri (kesk)

Kirjoitus on julkaistu Itä-Häme lehdessä 12.11.2020