Keskusta
13.11.2018

Puheenvuoro MTK:n valtuuskunnassa

MTK:n valtuuskunta

EU:n maatalouspolitiikan uudistaminen on alkanut rivakalla tahdilla. Me suomalaiset olemme aktiivisesti mukana laatimassa uuden kauden ehtoja ja menemme uudistusta kohti ruoka edellä. Suomen osalta CAP-tavoitetilan voi tiivistää seuraavasti:
• Suomalainen kilpailukykyinen ja kuluttajien tarpeisiin vastaava RUOKA
• Kannattava ja kestävästi tuottava suomalainen MAATILA
• Elinvoimainen, viihtyisä ja toimiva MAASEUTU yritys- ja asuinympäristönä

Ruuan tuotannon pitää olla vastuullista ja ilmastokestävää ja tuotannon tulee pystyä uudistumaan ja vastaamaan moniin eri tavoitteisiin. Meidän on otettava huomioon muun maussa tuore kansainvälinen ilmastoraportti sekä monet kansainväliset ja kansalliset sitoumuksemme.

Uuden kauden valmistelusta huolimatta myös nykyisen kauden järjestelmät vaativat huomiota ja toimenpiteitä. Ympäristökorvaukseen on osoitettu voimassa olevassa maaseutuohjelmassa 1586 milj. euroa ja se on myönnetty ja maksettu viljelijöille tällä ohjelmakaudella etupainotteisesti.

Jotta ympäristökorvausta voitaisiin maksaa viljelijöille myös vuonna 2020, eläinten hyvinvointikorvauksesta siirretään määrärahaa ympäristökorvaukseen (70 milj. euroa). Myös neuvonnasta, yritystuista ja luonnonhaittakorvauksesta tehdään siirtoja. Investointitukiin siirretään samalla reipas lisämääräraha (30 milj. euroa). Näillä siirroilla ympäristökorvauksen kokonaiskehys kasvaa viitisen prosenttia, mutta viljelijöille maksettavaa kokonaiskorvausmäärää joudutaan pienentämään noin kolmanneksella.

Siirrot ja ympäristökorvausehtojen muutokset vuodelle 2020 on neuvoteltu komission virkamiesten kanssa. Ne käsitellään maaseutuohjelman seurantakomiteassa joulukuussa ja lähetetään komissioon päätöstä varten ensi vuoden alussa. Näin toimeenpanolle jää riittävästi aikaa valmistella vuoden 2020 tukihaku. Ministeriön virkamiehet ovat keskustelleet muutosten yksityiskohdista myös tuottajajärjestöjen edustajien kanssa, vaikka tässä vaikeassa tilanteessa emme ole voineet odottaa tuottajien puolelta muutosten hyväksymistä.

Ympäristökorvauksen supistunut määräraha edellyttää, että myös korvauksen ehtoihin tehdään muutoksia. Niissä pyritään siihen, ettei ympäristöllistä vaikuttavuutta heikennetä. Useissa rajoitettavissa toimissa ohjelman tavoitteet on jo saavutettu. Lisäksi pyritään säilyttämään toimet, jotka tukevat maataloustuotannon harjoittamista ja kohdistamaan rajoitukset suojavyöhykkeisiin, luonnonhoitopeltonurmiin ja monimuotoisuuspeltoihin.

– Tarkempia rajoituksia:
o Kertaluonteiset kustannukset poistetaan korvaustasoista
o Suojavyöhykkeille ei makseta tukea valtaojien varsilla ja samalla hehtaarikorvaus laskee 400 euroon kohdentamisalueella ja 350 euroon sen ulkopuolella (nyt 500 ja 450 euroa)
o Luonnonhoitopeltonurmista maksetaan vain kohdentamisalueella (A- ja B-alueet). Maksimimäärä lasketaan 15 %:iin (nyt 20 %)
o Monimuotoisuuspeltojen maksimimäärä laskee 15 %:sta 10 %:iin
o Viherlannoitusnurmen tukitaso laskee 54 eurosta 17 euroon
o Ravinteiden tasapainoisen käytön hehtaarikorvaus laskee 54 eurosta 17 euroon peltokasveilla ja 200 eurosta 80 euroon puutarhakasveilla
o Päättyviä sopimuksia jatketaan vuodella
o Uusia sitoumuksia ja sopimuksia ei tehdä (poikkeus: ei-tuotannollisten investointien jälkeen tehtävät sopimukset)

Sitoumusta jatkettaessa viljelijä voi halutessaan luopua sitoumuksesta ilman takaisinperintöjä.

Määrärahojen niukkuudesta johtuen ympäristökorvauksen tukihaku on jo ensi keväänä niukka. Niin sanotut uusjakolohkot, joissa valtio tukee uusjakosuunnitelmia tilusjärjestelyiden parantamiseksi, voivat saada korvauskelpoisuuden ensi vuonna. Sen sijaan pienien, alle 10 aarin lohkojen korvauskelpoisuudelle ei avata hakua. Niiden tilanne tarkastellaan uuden rahastokauden suunnittelun yhteydessä tukikelpoisia aloja määriteltäessä. – Ympäristösopimuksista haettaviksi tulevat edellä kerrottujen periaatteiden mukaisesta sellaiset maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman sekä kosteikkojen hoidon sopimukset, joissa hanke on jo toteutettu ei-tuotannollisella investoinnilla.

Luonnonmukaisessa tuotannossa on tarvetta saada markkinoiden kautta painetta tuotannon lisäämiseen. Maaseutuohjelmassa luomuun on varattu yhteensä 326 milj. euroa ja se on käytännössä jo sidottu voimassa oleviin luomusitoumuksiin ja yhteen jatkovuoteen (2020). Sen vuoksi uusia luomusitoumuksia ei voi enää tehdä. Luomumaatilan siirtyminen kasvinviljelystä kotieläintuotantoon on kuitenkin mahdollista nykysäädösten mukaisesti. Luomutuotannon harjoittaminen ja luomuntarkastusjärjestelmään liittyminen eivät myöskään edellytä luomusitoumuksen tekoa, joten luomu voi edelleen lisääntyä tukirahojen vähyyden haittaamatta.