Keskusta
02.01.2017

Painopisteitä – yhdessä

Viime aikoina on julkisuudessa keskusteltu keskittämisestä, maakuntien merkityksestä ja Helsingin metropolialueesta, näiden suhteesta ja vaikutuksista toisiinsa. Yhtäällä todetaan maakuntien ruokkivan metropolin kasvua ja toisaalla Helsingin elättävän muuta Suomea. Molemmat ajatukset ovat totta, mutta eivät yksinään. Kumpikaan ei menesty ilman toista. Kansantalouden kehittyminen riippuu molempien hyvinvoinnista.

Vastakkainasettelu maakuntien ja pääkaupunkiseudun välillä on aivan turhaa, mutta silti sitä tapahtuu paljon. Tätä ihmettelen. Vaarana on, että sokaistumme uskomaan ihmisten ja asioiden keskittämisen pääkaupunkiseudulle olevan ainoaa oikeaa politiikkaa ja kehityksen ainoa painopiste. Asiaa ei todellakaan ole näin yksiselitteinen ja selvä, vaikka vahvan ja kansainvälisen pääkaupungin tarvitsemmekin.

Raikas tuulahdus maakunta – metropoli keskusteluun oli Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turusen (MT 19.12.) haastattelu, jossa Turunen otti kantaa maakuntien merkityksestä Suomen kehityksessä. ”Maakunnat vastaavat tällä hetkellä paitsi valtaosasta maan tuotantoa myös suomalaisten hyvinvoinnille elintärkeän viennin kasvusta”.

Turunen palautti mieliin suurimman osa Teknologiateollisuuden tuotannosta ja työpaikoista sijaitsevan maakunnissa, siksi Teknologiateollisuus suhtautuu varauksella väestön voimakkaaseen keskittämiseen. Teknologiateollisuuden lisäksi talouden kovaa selkärankaa edustavat metsä- ja elintarviketeollisuus, jotka raaka-aineiden ja jalostuksen osalta ovat valtakunnallisia ja kansainvälisiä toimialoja

Juuri tästä syystä koko Suomen voimavarat tarvitaan ja kaikkialla maassa yrittämisen edellytykset ja palvelut.

Olen monesti kirjoittanut maakuntamme luontaisista mahdollisuuksista. Etelä-Savossa uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön hyödyt ja monipuoliset mahdollisuudet on ymmärretty, niin kuin monessa muussakin maakunnassa. Puhtaasti paras – vesi, metsä, ruoka – kärkiteemoittelu on mitä osuvin painopiste meille ja vastaa myös tulevaisuuden globaaliin tarpeeseen ja kysyntään. Mittavia investointeja luonnonvaratalouden kehittämiseen tehdään kaikkialla maassa. Luonnonvara-ala ei ole pelkkää raaka-ainetta, vaan myös uutta teknologiaa ja vahvaa tutkimusta. Näistä muodostuu yhdessä tulevaisuuden kestävä menestys.

Etelä-Savossa lukuisat järvet ja kruununa upea Saimaa ovat kuin luotuja laaja-alaisen sinisen biotalouden hyödyntämiseen. Sinisellä biotaloudella tarkoitetaan uusiutuvien vesiluonnonvarojen kestävään käyttöön ja siihen liittyvään osaamiseen perustuvaa liiketoimintaa. Vesien hyvä tila on sinisen biotalouden perusta. Tässä on maakunnallamme hyvä tilaisuus esim. Savonlinnan kaupungille olla yhdessä Ammattikorkeakoulun, LUT:n, LUKE:n ja muiden tahojen kanssa sinisen biotalouden kansainvälinen edelläkävijä. Sinistä biotaloutta ei tällä hetkellä maassamme koordinoi, eikä kokonaisuudessaan kehitä oikein mikään taho. Tarvitsemme tähän työhön ”Sinisen biotalouden keskuksen” ja sen luonteva sijaintipaikka on Savonlinna.

Hyvät lukijat,

Suomen 100 –vuotisjuhlavuoden teemana on yhdessä. Yhdessä tarkoittaa jokaista suomalaista ja koko Suomea. Kannetaan vastuuta yhdessä, toinen toisistamme, pidetään kansakuntamme ehyenä ja estetään eriarvoistumista niin meidän ihmisten välille kuin alueidenkin välille. Otetaan tämä yhteiseksi painopisteeksi.
Kansanedustajan työn suolana ovat hyvät, raikkaat ideat uusista poliittisista avauksista ja kommentit parhaillaan käsittelyssä olevista asioista, molempia olen kiitettävästi aina saanut teiltä. Toivon, että yhteyden pito jatkuu vilkkaana kaikkiin kansanedustajiin ja myös kuluvana vuonna pohdimme ja teemme asioita yhdessä. Toivotan teille kaikille hyvää Isänmaamme juhlavuotta!

Jari Leppä
maa- ja metsätalousvaliokunnan pj,
kansanedustaja (kesk)

Kirjoitus on julkaistu Länsi-Savo ja Itä-Savo lehdissä 2.1.2017