Keskusta
08.01.2021

Maa- ja metsätalous ovat tulevaisuuden aloja

Korona laittoi yhteiskuntamme melkoiseen kestävyystestiin, josta maataloudessa, elintarviketeollisuudessa ja metsäsektorilla on selvitty – uskallan sanoa – hyvin.  

Poikkeuksellinen vuosi on osoittanut huoltovarmuuden osalta, että suomalainen ruuantuotanto on kestävää ja koko elintarvikeketju pystyy toimimaan hyvin myös poikkeusoloissa. Kiitos vastuullisesta toiminnasta kuuluu teille kaikille bioturvanammattilaisille.

Kiitokset metsänomistajille ja metsäalantoimijoille, työt metsässä ovat jatkuneet lähes entiseen malliin ja yhteiskunnan ja taloudenpyörät ovat pyörineet.

Hajautettu tuotantorakenne ja harva-asutus ovat osoittautuneet tänä vuonna yhteiskuntamme palomuuriksi. Tätä iskunkestävyyden perustaa meidän on vaalittava. Monipaikkaisuus ja etätyö tulivat jäädäkseen, kenellä osa-aikaisesti ja kenellä enemmän kokoaikaisesti.

Toimiviin valokuitu- ja mobiiliyhteyksiin panostaminen on maakuntiemme elinvoiman kehittämisen avainkysymyksiä. Ensimmäinen askel oli hallituksen antama lakiesitys laajakaistatuesta, joka kattaa myös vapaa-ajan asunnot.

Kyläkauppatuki sai jatkoa ja määrärahat tuplaantuivat, jatkossa yhä useampi kyläkauppa pääsee avustuksen piiriin. Harvaan asuttujen alueiden elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen on osoitettu 12 miljoonaa vuodelle 2021. Tätä työtä ohjaa Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarinen työryhmä kansanedustaja Hanna Huttusen (kesk) johdolla.

Pidän vuoden isoimpana onnistumisena EU-rahoituskehysneuvotteluissa saavutettua ratkaisua. Kokonaisuudessa maataloustukimäärä kasvaa n. 6 % verrattuna nykykauteen. Tässä ylitimme hallitusohjelmaan kirjatun tavoitteen saada vähintään nykytasoinen budjetti.

Lisäksi budjettiriihessä neuvoteltiin CAP:n kansallisen rahoituksen osuudeksi 7,78 miljardia tulevalle rahoituskaudelle. CAP yksinkertaistuu ja ottaa Suomen erityisolot huomioon paremmin.

Yhteisen maatalouspolitiikan uudistus luo viljelijöille vakaan näkymän seuraavasta 7 vuodesta.

Uuden toimeenpanomallin myötä jäsenmailla on entistä enemmän päätäntävaltaa omiin olosuhteisiin soveltuvista toimenpiteistä.   

Etelä-Suomen kansallinen tuki sai jatkoa. Maatalouden investointien rahoituksesta on huolehdittu pääomittamalla Makeraa 166,8 miljoonalla.  

Alkutuotannon yrityksiä on tuettu korona-aikana sekä maksuvalmiuslainoin että suorien tukien muodossa. Alkutuotannolle, kalataloudelle ja maaseutuyrityksille on ollut haettavissa omat koronakytkentäiset suorat tuet.

Tiedän maa- ja metsätaloudessa toimivien huolehtivan luonnosta ja ilmastosta omalta osaltaan kestävästi. Se on talopoikainen tapa, se on aina ollut kestävä tapa elää ja viljellä maata, mutta julkinen kyseenalaistava keskustelu omasta alasta ja omasta elinkeinosta harmittaa.

Metsäkeskustelu on erikoista ja todellisuudesta irrallaan. Keskustelu sinällään on hyvä asia ja erilaiset mielipiteet ovat sallittuja. On kuitenkin hyvä ensin tutustua metsäalaan ja perehtyä todelliseen tilanteeseen ennen kuin ottaa vahvasti kantaa tai toistaa toisten hokemia tai muualta maailmaa kerrottuja tietoja perehtymättä itse niihin.

Pari esimerkkiä. Jokaisen kaadetun puun tilalle istutetaan neljä puun tainta tai puuvarojemme hiilensidontakyky kasvaa koko ajan, kiitos hyvän metsänhoidon.

On aivan tarpeetonta rakentaa vastakkainasettelua metsänhoitotapojen välille. Olennaista on, että valitaan kohteeseen soveltuva ja metsänomistajan tavoitteiden mukainen metsänhoito.  Metsälaki on edistyksellinen valinnanvapaudessa, jonka se antaa metsänomistajille. Luotan metsänomistajien omaan harkintaan.

Kun perusta tulevien vuosien maatalouspolitiikalle on rakennettu, on katseen oltava yhä tiiviimmin markkinoiden toiminnassa ja kannattavuuden kohentamisessa.  Uudistettu elintarvikemarkkinalaki on siinä yksi väline. Muita ovat mm. korotettu neuvontakorvaus ja uusi osaamis- ja palveluverkosto, johon kootaan viljelijöille ohjaus- ja neuvontapalveluita entistä tehokkaammin hyödynnettäviksi.

Meille tuodaan yhä edelleen elintarvikkeita, jotka on tuotettu tavoilla, jotka eivät ole meillä sallittuja. Tämä vääristää kilpailua ja heikentää kuluttajien mahdollisuuksia verrata elintarvikkeiden kestävyyttä, siksi alkuperämerkintöjen selkeyttäminen on välttämätöntä.

Maa- ja metsätalous ovat tulevaisuuden aloja, jotka tekevät yhtä aikaa useita kokonaiskestävyyttä vahvistavia toimia: tuottavat ruokaa, hoitavat maisemaa, korvaavat fossiilisia raaka-aineita, sitovat hiiltä, pitävät yllä monimuotoisuutta ja elinvoimaa sekä ovat taloutemme ja työllisyytemme selkäranka ja ylläpitävät huoltovarmuutta. Tähän kaikkeen pystyy vain luonnonvara-alan elinkeinot.

Valoisaa uutta vuotta!  

Jari Leppä
Maa- ja metsätalousministeri (kesk)

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 8.1.2021