Keskusta
30.12.2018

Länsi-Savo:Ilmastovaalit sopivat Jari Lepälle — ”Hakkuumääriä voi kasvattaa, kestävyyden rajoissa”

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo, että ymmärrystä metsänhoitotavalle pitää lisätä.

Metsätalouden ja metsänomistajien edut eivät riitele ilmastotavoitteiden kanssa, arvioi maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.)

Hiilijalanjäljen pienentämisessä metsät ovat nousseet julkisen keskustelun keskiöön. On vaadittu muun muassa hakkuiden vähentämistä hiilinielun kasvattamiseksi. Hallitus on kaavaillut hakkuiden lisäämistä.

Lepän mielestä on yksinomaan eduksi, että metsien käytöstä ja metsäpolitiikasta puhutaan. Hän tulkitsee, että tällöin suomalainen metsänhoitotapa saa laajemmin ymmärrystä.

Keskustalaiselle ministerille sopii, että ensi vuoden eduskuntavaalien yksi teema olisi ilmastonmuutos ja sen pysäyttäminen.

— Ilmastoteema on tärkeä. Metsät ovat iso osa ratkaisua, samoin kuin ruoantuotanto. Kaikki vihreä massa, eli metsät ja pellot sitovat hiiltä.

— Osin julkisessa keskustelussa laineet ovat lyöneet vähän yli. Keskustassa puhumme realistisesta vihreydestä, sanoo Leppä.

”Metsiä voi hyödyntää myös tulevaisuudessa”

Hänen mukaansa luonnonhoidon, monimuotoisuuden ja metsien uudistamisen hyväksi tehty työ ja positiiviset puolet eivät aina saa ansaitsemaansa huomiota.

Leppä vertaa suomalaista metsänhoitotapaa Kanadan vastaavaan. Siellä metsäpalot ja hyönteistuhot ovat tehneet metsäpinta-alasta laajalti vain hiilivaraston, joka ei enää lisää hiilen sidontaa.

— Yksityismetsätalouteen pohjaava omistusrakenne on ollut meille eduksi.

— Yli satavuotinen tapa uudistaa metsiä on jatkuvasti kasvattanut hiilensidontakykyä.

Leppä uskoo, että suomalaiset metsänomistajat saavat hakata ja hyödyntää metsiään kuten tähänkin asti.

— Kestävän kasvun rajoissa. Tutkitusti hakkuumäärät eivät ole vielä lähelläkään vuotuista kasvua.

Leppä toteaa, että myös suomalaisessa metsänhoidossa on aina kehittämisen varaa, muun muassa monimuotoisuuden lisäämisessä ja kasvatuskierron keinoin. Suojeluohjelma Metso ja kestävän metsänhoidon Kemera-rahoitus antavat kehittämiseen mahdollisuuksia.


Etelä-Savossa on kaikki ratkaisun avaimet käsissä. — Jari Leppä

Luonnonvara-alan tutkimukseen Leppä ohjaisi lisää varoja.

Esimerkiksi maaperän ja etenkin peltojen hiilensidonnan mahdollisuuksien selvittämisessä olisi Lepän mukaan vielä askaretta. Tämä voisi tapahtua ilman, että maatalouden toimintaedellytykset heikkenisivät. Peltoviljelyn siemenseosten kehittäminen ja nurmikasvien juurien syvyyksillä voidaan saada tuloksia.

— Samalla kun hiiltä sidotaan entistä paremmin maaperään, voidaan uudella teknologialla saada parempia satoja, kaavailee Leppä.

Kuudes kausi tähtäimessä

Pertunmaalainen Leppä on viidennen kauden kansanedustaja Kaakkois-Suomen vaalipiiristä. Hänen tavoitteenaan on eduskuntapaikan uusiminen ensi kevään vaaleissa.

Maa- ja metsätalousministerin tehtävät Juha Sipilän (kesk.) hallituksessa kuljettavat usein maan rajojen ulkopuolelle. Leppä kertoo matkoilla sen käsityksen vahvistuneen, että suomalaisilla metsäosaamisella on kovasti kysyntää.

Vastikään Suomi teki EU:lle aloitteen metsärahaston perustamisesta Afrikkaan suuntautuville investoinneille. Tavoitteena on metsäpinta-alan lisääminen metsityksen avulla ja tätä kautta ilmastonmuutoksen hillitseminen.

— Tuloksilla voidaan vaikuttaa myös Afrikan maiden vakauteen ja elinvoimaisuuteen.

— Aloitteen vastaanotto on ollut hyvä, ja se on otettu suurella mielenkiinnolla vastaan. Varsinainen rahaston perustaminen on seuraavan komission asia.

Leppä korostaa, että ilmastomuutosta torjutaan rajattomasti.

— Etelä-Savossa on kaikki ratkaisun avaimet käsissä metsien, ruoantuotannon ja runsaiden vesivarojen ansiosta.

Haastattelu on julkaistu Länsi-Savossa