Keskusta
01.06.2017

Fossiilitaloudesta biotalouteen

Biotalous on uusi talouden megatrendi. Uuteen aikakauteen siirtymistä vauhditetaan kansallisella energia- ja ilmastostrategialla, jossa asiaa tarkastellaan kokonaisvaltaisesti eri sektoreilla päästöjen vähentämisen, energiapolitiikan sekä kasvun ja työllisyyden näkökulmasta.

Ilmaston lämpeneminen on suurin haaste ihmiskunnalle, siksi hallitus on tarttunut napakasti toimeen. Suomi on sitoutunut kansainvälisiin tavoitteisiin ja tekee oman osansa. Pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraalius.

Yksi tärkeimmistä asioista ilmaston muutoksen hillitsemisessä on siirtyminen fossiilisista raaka- ja polttoaineista, kuten kivihiilestä ja öljystä kotimaisiin uusiutuviin raaka-aineisiin.

Meillä Suomessa tämä tarkoittaa metsien käytön kestävää lisäämistä ja uuden teknologian käyttöönottoa. Puun arvokkaampi osa ohjataan korkean jalostusarvon tuotteisiin. Jalostuksen ja metsätalouden sivuvirtoja esimerkiksi puruja, kuoria, liemiä, hakerankoja ja hakkuutähteitä käytetään hyväksi energiantuotannossa.

Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Kymenlaakson maakuntien alueilla metsät kasvavat vuosittain noin 270 000 täysperävaunullisen rekan verran. Ne kasvavat hyvin hyvän ja pitkäjänteisen metsänhoidon ja suomalaisen metsäosaamisen ansiosta.

Monimuotoisuuden edistämisessä on Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO, jonka rahoitusta lisättiin hallituksen välitarkastelussa viidellä miljoonalla eurolla. Metsäalantoimijat tekevät aktiivisesti työtä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Suomessa on aina osattu hoitaa metsiä hyvin ja kestävästi. Pystymme myös jatkossa yhdistämään erilaisia tavoitteita metsätaloudessa. Metsä on Suomelle keskeinen biotalouteen siirtymisen mahdollistaja, jonka avulla pystymme vähentämään merkittävästi fossiilisten raaka-aineiden käyttöä ja hillitsemään ilmastonmuutosta.

Kirjoittaja on maa- ja metsätalousministeri.

Jari Leppä

Kirjoitus on julkaistu Kaakkois-Suomen maakuntalehdissä 1.6.2017