EU:n on pystyttävä uudistumaan ja vahvistamaan kilpailukykyä

Kesän juhla Juhannus vietettiin lämpimässä säässä miettien Britannian kansanäänestyksen vaikutuksia Eurooppaan, EU:n tulevaisuuteen ja Suomeen. Britannian ero EU:sta osuu kansainvälisen politiikan taitekohtaan, kun jäsenmaiden on muutenkin entistä tiiviimmin tehtävä yhteistyötä turvallisuuden parantamisessa ja talouden kääntämisessä nousuun.

Britannian kansanäänestyksen tulos oli yllättävä, mutta yksiselitteinen. Yksi EU:n merkittävistä maista haluaa jatkossa toimia unionin ulkopuolella. Kansa on puhunut ja pulinat pois vaikka tällä kertaa spekulaatiot tuloksesta ovat olleet harvinaisen kovia.

Suomen kannalta on tärkeää EU:n ja Britannian vapaakaupan jatkuminen, viisumivapauden säilyminen ja poliittisen yhteistyön jatkuminen. Muutokset ja niiden voimaantulot riippuvat siitä kuinka nopeasti ero astuu voimaan. Toivottavasti neuvottelut erosta ja yhteistyön jatkumisesta EU:n ja Britannian välillä etenevät asiallisesti. Epävarmuus Britannian tilanteesta ei saa jatkua pitkään.

Rauha ja vakaus ovat EU:n keskeiset tehtävät. Jatkuvasta kriisien hoidosta on EU:n päästävä eroon ja keskityttävä unionin tulevaisuuteen ja kehittämistyöhön. Työtä riittää. Kommentit ja mielikuvat EU:n byrokraattisuudesta ovat aiheellisia. Onpa sanottu, että EU:ssa on enemmän byrokratiaa kuin demokratiaa. Uudistusta tarvitaan.

Olemme omassa maakunnassakin nähneet ja kokeneet EU-säädösten monimutkaisuuden niin maataloudessa kuin hanketoiminnassa. Säädöksiä täytyy pystyä uudistamaan ja virtaviivaistamaan. Maalaisjärkeä kaivataan.

Jäsenmaiden on noudatettava yhdessä sovittuja sääntöjä. EU ei saa halvaantua sisäisiin erimielisyyksiin. Jos niin käy, muut talousalueet ajavat taloudessa ja kilpailukyvyssä Euroopan yli ja ohi. Tämä ei voi olla EU:n tie.

Meidän pitää vaikuttaa entistä tehokkaammin EU:n sääntelyyn. EU:n byrokratian purkaminen, normien sujuvoittaminen ja hallinnollisen taakan vähentäminen ovat välttämättömiä ja ne tulee kirjata tulevan EU-huippukokouksen päätelmiin.

Euroopan pakolaistilanne käy esimerkiksi siitä, että unionissa on kyllä tehty päätöksiä, mutta niitä ei ole saatu tehokkaasti ja vaikuttavasti täytäntöön.

Sijoitusmarkkinoiden reaktiot kansanäänestyksen tuloksesta ovat olleet voimakkaita niin Euroopassa kuin Suomessa. Kotimaassa vientiteollisuuden alat, konepaja- ja metsäteollisuus, ovat ensimmäisinä kärsimässä Britannian EU erosta. Tässä saumassa on myös syytä arvioida uudelleen EU:n Venäjäpakotteet. Niiden vaikutus Suomen talouteen on mittava, Venäjä on sen sijaan hankkinut markkinoita muilta talousalueilta ja Eurooppa ja Suomi on jäänyt näppejään nuolemaan.
Tässä kohdin kannattaa käyttää Paasikiven kuuluisaa periaatetta: Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku.

Jäsenmaiden on tehtävä uudistuksia ja laitettava sekä pidettävä taloutensa kunnossa.

EU:n tulee jatkossa keskittyä ennen kaikkea turvallisuus ja talouskysymyksiin ja jättää enemmän tilaa jäsenvaltioiden päätöksille. Huono hallinto tai minkäänlainen korruptio ei vaan käy. Toivon, että nyt tiukan paikan tultua EU pystyy uudistuksiin.

Näillä näkymin syksyn lähestyessä Britannian ero EU:sta alkaa konkretisoitua.

Jari Leppä
Kansanedustaja (Kesk)
Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Mikkelin Kaupunkilehdessä 28.6.2016